Eilen oli vielä omien tuntien lisäksi ysiluokkien infotilaisuus, jossa yritimnme joidenkin abien kanssa kertoa pienen koulun eduista. Kyllä lukioon menijöitä tässä ikäluokassa olisi parisen kymmentä, mutta kun kysyimme, kuinka moni on lähtemässä muualle lukioon, nousi minusta ainakin viisi kättä. Kyllä sen ymmärtää, tietysti, täällä ei ole kuin ne samat naamat joka päivä.
Mutta jos ainevalinnoista puhutaan, ei valikoima ole meillä yhtään pienempi kuin muuallakaan. Päin vastoin, etäopetuksella on saatu esimerkiksi ranskaa meidänkin oppilaille. Jos kielivalikoima pakollisten lisäksi on tämä: saksa, venäjä, ranska, ja kansalaisopistossa on voinut opiskella vielä mm. viroa ja espanjaa, niin mitä vielä ihmisen sielu halajaa? Juu, tietysti: aina pitäisi olla tarjolla sellaista mitä ei juuri satu olemaan. Ruoho on aina vihreämpää muualla. Tiedän, että joku on opiskellut jopa japania nettikurssin avulla, joten ei täältä sellaisenkaan takia pois tarvitse lähteä.
Kun sitten olen joskus tavannut muualle lähteneitä, ja kysynyt, mitä erikoista oppilas on valinnut, kun pääsi sinne suureen maailmaan. Vastaus on yleensä vähän hämmentynyt: ööh, tuota, no en minä nyt vielä ainakaan ole mitään erikoista valinnut! Eli todellisista mahdollisuuksien puutteesta ei ole kyse. Pikemminkin on kyse vain jonkinlaisesta päähänpinttymästä, että kun minä vain täältä pääsen, niin sitten se elämä aukeaa. - Pätee moneen aikuiseenkin! Ei se elämä ole muualla, se on tässä ja nyt!
Ainoastaan, jos nuori lähtee johonkin erikoislukioon, ymmärrän lähdön. Mutta ihan tavalliseen toiseen lukioon menoa en ymmärrä, siellä ei yleensä ole sen kummempaa kuin missään muuallakaan. Ja suurissa ryhmissä ihmispaljouden keskellä ei opettaja ehdi neuvoa jokaista oppilasta erikseen, kuten täällä voi tehdä. Mikäli siis oppilas vain haluaa tuota oppia ottaa vastaan.
9 kommenttia:
Kirjoituskurssin kävin etäopetuksella.
Juu ja joku ruotsin kurssin.
(voi että, kyllä kiälen open sivulle pitäis kirjottaa oikein)
Olen Täysin Samaa Mieltä Kanssasi Lukion Valinnasta! Ymmärrän kans, jos mennään todellakin urheilulukioon, ilmaisulukioon yms.Mutta jos tosiaan mennään vastaavaan lukioon toiselle paikkakunnalle, vaikka lähikaupunkiin, niin...voi voi. Ja vielä kehdataan sanoa, kun on pakko mennä, kun tämän pienen paikkakunnan lukio olisi muka huonompi. ja PAH! en ole ainakaan itse vielä kertaakaan saanut todellisia perusteluja edellä mainitulle väitteelle. (Siitä arvostelulistasta: en käytä minnekään outoon juttuun sitä, kun kysyin kopiointilupaa, itselleni tallennan, korkeintaan jonnekin korttiin joskus, kun joku valmistuu. Lähiaikana tapahtuu näin, heh)
Hannele: ota rauhallisesti. Minunkin kirjoituksissani näyttää vilisevän kirjoitusvirheitä. Niitä ei kai koneelta näe niin helposti, ja sormet lipsahtelevat.
Vilukissi: Just niin. Mikähän ihme meissä ihmisissä on, kun annamme yleisen mielipiteen tai jonkin paniikkimielialan vaikuttaa ajatuksiimme tai päätöksiimme.
Molemmat lapsistani valitsivat naapurikunnan lukion. Toinen ainevalintojen vuoksi, toinen muuten vaan. Meilla on yhta pitka (puoli tuntia bussilla) molempiin suuntiin, joten nain kotoa kaytya oli matkan puolesta oikeastaan aivan sama kumman kunnan he valitsivat.
Taalla monet nuoret lahtee asumaan hybeliin (alivuokralaisasuntoon) 16-vuotiaina lukion alkaessa, varsinkin taalla maalla. Kaupungeissa on eri juttu.
Tuula: Onko teillä omalla paikkakunnalla lukiota?
Kuten sanottu, poismuutto oppilaan kannalta on ymmärrettävää. Juuri tänään kuulin esim. oman paikkakuntani oppilaasta, joka aikoinaan lähti isommalle paikkakunnalle lukioon, on jo päässyt koulusta aikoja sitten poiskin.
Ymmärrän täysin: Oppilas asui 50 km keskustasta, eli kuten sanonta kuuluu: Jumalan selän takaa vielä 50 km korpeen päin! Ei samanikäisiä kavereita lähellä, vain koulupäivänä tapaa kavereita ja heti koulukyydillä sinne metsään takaisin.
Äiti yksinhuoltaja ja ilmeisesti jonkinlaisia mielenterveysongelmia. Itse asiassa suosittelisinkin tuollaisissa tapauksissa jo kiireesti muualle lähtöä.
Me asutaan Jumalan selan takana, mutta kuntakeskuksessa on lukio, mutta kuten mainitsin, niin matka on yhta pitka sinne ja kaupunkiin. Ja ainakin vanhimman tapauksessa tuleva opiskelusuunta ratkaisi lukiovalinnan. Toisessa tapauksessa lahinna halu paasta katsomaan muita naamoja oli ratkaiseva. Mika oli minunkin mielesta parempi ratkaisu. Han oli luokan "pelle", eika ilmeisesti jaksanut enaa sita roolia, mutta ilman vaihdosta siita olisi ollut vaikea paasta pienen paikkakunnan lukiossa.
Tuula: Tuossakin tapauksessa varmaan teitte hyvän ratkaisun. On monia syitä,jotka puoltavat pois lähtöä, mutta jos ei ole mitään kunnon syytä kuin se että "muutkin lähtevät" eli jonkinlainen joukkohysteria, silloin ei minulta sympatiaa heru.
Lähetä kommentti