torstai 26. maaliskuuta 2009

Hihat ylös ja ulos


Eilen piti oppilaiden tehdä tehtävää, jossa sanoista piti johtaa uusia sanoja. Tunnilla käyty keskustelu meni tähän tapaan:

Oppilas: Mitähän förskning tarkoittaa?
Minä: Ei sellaista sanaa olekaan. Sen pitää olla o. Jos kirjoitetaan o, se myös äännetään o. Jos näet kirjaimen ö, se sanotaankin ö.
Oppilas: Niin mutta minä tarkoitankin sanaa försökning.
Minä: No mutta se taas on försök, yritys.
Oppilas: Mutta kun se pitää olla sanasta forska.
Minä: No se on sitten forskning, tutkimus. Älä laita sinne ö:n pisteitä.
Oppilas: Eihän minulla olekaan. Sinä vain rupeat sotkemaan. Minullahan on koko ajan ollut täällä förskning.

Joskus kadehdin sellaisia opettajia, jotka saavat opettaa lukioissa, joihin on pääsyvaatimuksena kiitettävä keskiarvo. Mutta se tunne kestää vain hetken. Kun ajattelen kuulemiani isojen luokkien ongelmia, ottelen sitten mieluummin pienen porukan kanssa.

On hämmästyttävän yleistä, että oppilas ei anna mitään arvoa ääkkösille. Ihan sama, onko a-ä vai o-ö. Vielä selvemmin se tulee ilmi saksassa, jossa on oppilaan mielestä aivan sama, onko u vai ü. Mutta miltä kuulostaisi, jos ei suomessakaan tehtäisi eroa o:n ja ö:n tai u:n ja y:n välillä, kuten ei Aatu-lapsenlapsikaan. Hän söi appelsiinia ja mehu valui hihoille. Tällöin poika sanoi: Täytyy panna hihat ulos, ettei ne likaannu.

6 kommenttia:

Hannelen paratiisi kirjoitti...

Joskus mietin, mitä musikaallisuus ja kuulo tuohon vaikuttaa? Minä ihan vapaaehtoisesi nyt keskiasteen isoissa luokissa :)
Sijaisena vaan, oikeesti en ole ope. Vaikka syksyllä ajattelin tehdä sen tutkinnon, saa nähdä.

kirlah kirjoitti...

Hannele: niillä on merkitystä kielenoppimisessa. Kuulemma musikaaliset ihmiset oppivat hyvin ääntämisen, ja kieltä muutenkin.

Anonyymi kirjoitti...

en näköjään ole ainut, jonka oppilailla on vaikeuksia tajuta vokaalien eroja...vaikeinta tuntuu olevan o ja å erottaminen toisistaan.

Hanneli

kirlah kirjoitti...

Just. Ruotsalainen å ei merkitse heille mitään, ääntävät aina a:ksi. Tai infinitiivin a:n päälle on aina laitettu pilkut jne.

Suz kirjoitti...

Mielenkiintoinen kirjoitus, kiitos! Vaikka en kielenopettaja olekaan seuraan mielenkiinnolla lasteni suomenkielen taidon kehitystä ulkomaankomennuksella. Tyttäreni 10 v. alkoi ulkomailla ollessamme kirjoittamaaan suomenkieltä ilman ääkkösiä. Kun pyysin lukemaan kirjoittamansa tekstin, hän ei omasta mielestään tehnyt yhtään kirjoitusvirhettä. :) Vasta kun pyysin tytärtä lukemaan tekstin ääneen, tajusi muuttaneensa ä:t a:ksi ja ö:t o:ksi. Tämä ääkkösetön kausi kesti muutamia kuukausia (en usko että oli tahallista), nyt "muistaa" kirjoittaa sanat oikein.

kirlah kirjoitti...

Suz: Mietin aina, mistä tuo johtuu. Onko englannin vaikutusta, että kirjaimet pitää ääntää miten sattuu vai onko kyseessä vain yleistä huolimattomuutta. Vaikea sanoa.