Liimaa pääsi taas viemäriin

Viikon sisällä on sattumalta useampikin henkilö valittanut, että vain harva ihminen ymmärtää kielellisiä vitsejä tai ylipäätään on kiinnostunut kielellisistä asioista. Varsinkin vitsit, jotka perustuvat sanojen kaksoismerkitykseen, menevät monella yli hilseen tai sitten ajatus jää jumettamaan yhteen kohtaan.
Mutta onko sekään sitten vaarallista, jos kumpikin ymmärtää asiat eri tavalla ja nauttii kuulemastaan omalla tahollaan ja omalla laillaan?

Eräs tuttavistani oli ollut kaupungin torilla ja ostanut jouluarpoja. Myyjä oli sanonut:
-Nämä ovat niitä rasva-arpoja.
-Mitä ihmettä ne sellaiset ovat?
-No kun joka arvassa lukee: ei voita!
Tähän oli tuttavani vastannut:
-Nehän ovat päin vastoin rasvattomia arpoja, jos kerran ei voita.
-Ei kyllä ne ovat rasva-arpoja, niissähän lukee, että ei voita!
Tässä vaiheessa oli tuttavani kuulemma halunnut töytäistä arvanmyyjän nurin.

Toiselta tuttavaltani meinasi mennä hermot eräitten toisten ymmärtämättömien takia. Tilanne sattui tuttavan työpaikalla. Tuttavan työkaveri oli kirjoittanut monistuskoneen viereen:
-Musta tuntuu, että värikasetti on loppumassa.
Tähän tuttava oli kirjoittanut perään vastaukseksi:
-Niin mustakin!
Kumpikin oli hihitellyt asialle, mutta kolmas ja neljäs työkaveri olivat huulet roikkuen tuhahdelleet, että mikä tuossa nyt muka oli vitsinä!

Sanojen ja lauseiden monimerkityksisyys tuo monenlaisia yllätyksiä. Itse hihittelin eräänä päivänä keskustelupalstalla näkemälleni jutulle.
Siellä joku nainen kertoi hakanneensa puita koko päivän. Muutaman muun ihmisen repliikin jälkeen joku kysyi kyseiseltä naiselta, olivatko tämän lihakset kipeät hakkaamisen jäljiltä, johon nainen vastasi heti, ettei häntä ole hakattu.
Monen monen repliikin jälkeen samainen nainen kirjoitti, että hän nyt vasta tajusi, että tarkoitettiinkin hänen puiden hakkaamista eikä sitä että häntä itseään olisi joku hakannut.

Internetin keskustelupalstat ovat hauskoja luettavia siinäkin mielessä, että siellä usein joku heittää nimenomaan jonkin kieleen perustuvan vitsin, jota sitten asian ymmärtäneet vääntävät puoleen jos toiseenkin ja riemuitsevat hyvästä huumorista. Aina saattaa olla joku, joka ei ole asiaa ymmärtänyt ja tuhahtelee ja kärttää selitystä, mutta muut eivät kerro, kun ei toinen kerran ymmärrä. Tällaisen kielijutun (se on kylläkin jo vanha vitsi) luin pari päivää sitten internetistä, ja joku oli siellä jo ihan käärmeissään, kun ei tajunnut:
Mikä ero on lauseilla:
Liimaa pääsi viemäriin. ja: Liimaa pääsi viemäriin!