Jo toukokuussa meille tapahtui seuraava juttu, mitä en ole muistanutkaan kertoa aiemmin. Olin illalla pesemässä hampaitani ja katselin samalla ulos ikkunasta. Puiden takana loimotti tuli! Sydän pysähtyi, tiirailin eri puolille ja totta se oli, siellä paloi metsä tai naapurin talo, joka oli jossain siellä päin parin sadan metrin päässä.Juoksin vielä kuistin ikkunaankin ja aina vain pahemmalta näytti. Jotenkin tuntui niin uskomattomalta, että emme olleet kuulleet palokuntaakaan, sillä tottahan sinne nyt palokunta oli jo kutsuttu, sillä tuli paloi jo aika laajalla alueella.
Syöksyin makuuhuoneeseen nykimään jo unessa olevan miehenkin ylös sängystä. Lähdimme varmistamaan paloa kalsareissamme ennen kuin soitamme palokuntaa, juoksimme tiellä lähemmäksi.
Loimotus vain lisääntyi.
Onneksi emme kuitenkaan ehtineet soittaa palokuntaa, sillä loimotus osoittautui upeaksi auringonlaskuksi. Vessan ikkuna on pohjoiseen päin, joten auringonlaskua harvoin näkee siitä ikkunasta, sikäli mikäli Suomessa nyt enää aurinkoa juuri näkee. Ja harvemmin tulee roikuttua vessanikkunassa ulos katsellen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti