Tänään perunoita kuoriessa hain oikein tuolin. Nykyäänhän kehotetaan säästämään selkää aina kun se vain on mahdollista.
Toisin oli ennen, ainakaan Pohjanmaalla ei saanut koskaan laiskotella tai edes näyttää siltä kuin laiskottelisi. Kun mieheni näki minun hakevan tuolia, hän kertoi, miten oli silloin, kun hän kouluikäisenä poikana oli maatalossa ollut kesällä apurenkinä. Talon miniä oli myös perunoita kuoriessaan istunut tuolilla. Kun vanhaemäntä oli sen nähnyt, oli hän paheksuvasti tiuskaissut: "Kun minä olin nuori, minä makasin ja kuorin!" Oli miniä ymmärtänyt viedä tuolin äkkiä pois.
Itsekin muistan omasta lapsuudestani, miten äiti paheksui, jos isä vähäksi aikaa syönnin jälkeen oikaisi pitkäkseen. Kaikenlainen laiskotteluun viittaavakin oli pahasta. Minusta tässä oli kuitenkin ristiriita. Kun miehet heinäpellolla välillä tupakoivat, kiukutteli äiti, että hänenkin kai pitää opetella tupakoimaan, että saa välillä huilata. -Kuka häntä olisi kieltänyt lepäämästä! Mutta asian ydin oli kai siinä, että tupakkatauko venähtää liian pitkäksi, jos ei joku pidä jöötä.
Mummonikin mielilauseita oli: "Ei tuu miälehenkään, että päivällä sänkyhyn!" -Saatettiin siinä viitata muuhunkin kuin pelkkään lepäämiseen.
4 kommenttia:
Ky mummolle tuli kuiteskin sänkyynmeno mieleen, ei se olis muuten osannu ottaa sitä puheeksi.
Heips! Pakkohan sitä nyt vastavierailulle oli tulla :-) Ja vielä toinen kieltenope!
Täällä näyttää lukemista riittävän sadepäivien ratoksi. Se on oikein hyvä, sillä toi sää ei näytä nyt oikein kesäiseltä. Paikallisen sanomalehden säätiedoite lupasi ajoittaisia sadekuuroja. Tämänhetkinen ajoittainen sadekuuro on nyt kestänyt vähän yli 8 tuntia.
lieneekö tässä päivälepoasiassa eroa Länsi-Suomen ja Itä-Suomen välillä? -lapsuuskodissani (Itä-Suomesta) päivälepo kuului asiaan - lisäksi muistan äitini pitäneen unta arvossa sananparrella: on kun panis rahaa pankkiin, kun nuoret nukkuivat - kaikille taattiin nukkumishiljaisuus
Isopeikolle: Minä luulen kans. Mummon toinen sanontatapa oli: "Siloonen ja klipoonen kuin papin oma!" Johon tuttavapappi kerran käydessään sitten sanoi: "Ookko koittanu?"
Kutrille: Kiva. Mukava tavata kollegoita.
Annikille: Mielestäni on eroa. Olen huomannut sen ennenkin. Isäni ja ukkoni, jotka olivat Karjalasta lähtöisin, ottivat mielellään päivälevon, en muista pohjalaisten miesten koskaan koisivan päivällä, naisista nyt puhumattakaan.
Lähetä kommentti