lauantai 11. heinäkuuta 2009

Ruusuista elämää



Kotipihan ruusuja. Keskellä sekä keskellä oikealla ruusu, joka on tuotu Karjalasta. Sitä on moni nimittänyt karjalan ruusuksi, joku jopa valamon ruusuksi, mutta lopullista tietoa ei nimestä ole. Ruusu on uskomattoman hyväntuoksuinen ja äärettömän runsaskukkainen. Se on myös vaatimaton ja kasvaa vaikka sitä yrittäisi tuhotakin.

Onnellinen olen myös ylhäällä keskellä olevasta keltakukkaisesta ruususta. Se kukkii vasta ensimmäistä kertaa ja otin kuvan ihka ekasta kukasta. Ruusu on ilmeisesti myös jotain vanhaa suomalaista maatiaiskantaa, kerrottu, runsaskukkainen, tuotu jonkun vanhan maatalon pihapiiristä. Punalehtisen nimeäkään en muista, mutta se kukkii myös runsaasti samoin kuin tuo valkoinen perinteinen juhannusruusu.

Pihassa on vielä ainakin yksi vaaleanpunainen ruusulaji, mutta ei kuki vielä. Oli kirkkaanpunainen koiranruusukin, mutta mies ehti juuri nyhtää sen juurineen irti. Piikkinen kuin mikä ja piikkioksat sojottivat kuin orjantappurat joka suuntaan.
Yksi juhannusruusu kasvaa kuusiaidan sisällä ja on pistänyt naamansa yli kahden metrin korkeudelle keskelle aitaa. Näyttää kuin kuusiaita kukkisi. Siitä nyt vain ei satu olemaan kuvaa.

9 kommenttia:

Clarissa kirjoitti...

Kauniita ruusuja. Se punalehtinen on Punalehtiruusu / daggros
Rosa glauca. Tuossa keittiö ikkunan alla minullakin on kaksi isoa pensasta.

Kirlah kirjoitti...

Clarissa: kiitos tiedosta. Ja erityiskiitos tuosta ruotsalaisesta nimestä, sehän onkin mielenkiintoinen.

Annikki kirjoitti...

ihmiset monet harrastelee paitsi ruusuja, niin myös erityisesti näitä vanhoja ruusuja - Helsingin Meilahdessa on Ruusupuisto (melko uusi), johon on koottu Helsingin ikivanhoista puistoista ja muualta maastakin näitä vanhoja lajikkeita - kaikkia ei ole edes osattu nimetä, on vain löydetty

Rita A kirjoitti...

Keltainen taitaa olla suosikkini ruusejen väreissä.

Mikä ruusu tuo oikeassa alakulmassa (ja vas. yläkulmassa) oleva mahtaa olla? Luulen että meillä kasvaa sellainen kolmatta vuotta yhden kukkapenkin reunassa jonne se itsestään ilmestyi minimaalisen pienenä taimena, ehkä siemenestä itsensä kasvattaneena.

Annikki kirjoitti...

se on tuo mainittu punalehtiruusu - se on sen nimi

Katja Tanskanen kirjoitti...

Kylläpä ruususi ovat kauniita!

Tuo hieno ilmaisusi "Näyttää kuin kuusiaita kukkisi" saa minut näkemään kuvan, jota ei ole. Sanoin voi siis kuvata asioita usein elävämminkin kuin kuvin.

Rouva Nordman kirjoitti...

Minun lempparini on tuo keltainen ruusu, koska rakastan keltaisia ruusuja. Voi, kun saisin aikaiseksi istuttaa pihaamme edes yhden ruusun, mutta kun en saa. En välitä puutarhahommailusta yhtään.

Kirlah kirjoitti...

Rita: viittaan Clarissan ja Annikin kommentteihin: se on punalehtiruusu.

Katilein: Jos istuttaa jonkin tuollaisen kuten tuo minun Karjalasta tuotu tai juhannusruusun, ei niillle sen jälkeen tarvitse tehdä mitään. Ne ovat niitä ikivanhoja suomalaisia lajikkeita, jotka ovat selviytyneet ja menestyvät Suomen ankarissa oloissa.

Joten siitä vaan: 10 minuutin työ istutuksesssa ja sinulla on lopun elämää kauniita kukkia pihassa.

Minunkin lempiruusu on keltainen, siksi olen erityisen onnellinen tuosta ekasta kukasta. Muutenkin rakastan kaikkia keltaisia kukkia.

Media: oho, miten se nyt niin hieno ilmaus. Näyttää olevan niin, että parhaat ilmaukset tulevat silloin, kun ei ajattele, mitä kirjoittaa.
Jos oikein yrittämällä yrittää, ei saa aikaan kuin latteuksia.

Annikki: tuohon ruusupuistoon pitäisikin oikein joskus päästä.

Rita A kirjoitti...

Kiitos! Selkeän kuvaava on nimi punalehtiruusu!