Kerran eräässä puolalaisessa katukahvilassa istuessani minulla oli tilaisuus tarkkailla rinkelinmyyjän toimia. Myyjä oli vanha mummo, joka oli aamulla laittamassa myyntikojuaan kuntoon. Mummolla oli iso säkki täynnä rinkeleitä ja avattuaan säkin mummo aivasti. Ja suoraan säkkiin rinkeleiden päälle!
Kuvittelin monta vuotta tällaista tapahtuvan vain ulkomailla, mutta tänä kesänä kuvitelmani muuttuivat. Eräällä retkellämme istuimme tyytyväisinä ravintolassa, huom! Suomessa. Tarjoilijapoika kantoi sylissään isoa kasaa astioita ja tsiuh! Vaikka poika hieman käänsikin päätään sivuun, lensivät pärskeet kyllä suoraan lautasille. Ei minun tarvitse kai enää siihen ravintolaan mennä.
Ja mitähän kaikkea tapahtuu kulissien takana sellaista, mitä emme koskaan tulee tietämään? Opiskeluaikana melkein sata vuotta sitten olin eräässä baarissa töissä. Silloin ainakin oli tavallista, että ruoka-annoksiin laitettiin persiljaa koristeeksi. Olin aina syönyt persiljatkin, varsinkin kun ne ovat kuulemma rautapitoisia. Mutta täällä työskentelyn jälkeen loppui persiljansyöntini.
Baarin keittiössä oli pöydän kulmalla lasi, johon aina laitettiin persiljat, jotka tulivat koskemattomina edellisten asiakkaitten lautasilta. Siitä vain persiljat veteen juomalasiin ja seuraavan asiakkaan annosta koristamaan. Uusi asiakas puolestaan mutusteli persiljat tyytyväisenä.
Muinoin olin töissä myös eräässä kahvilassa. Kahvilaan tuli tietysti aamuisin laatikoittain tuoreita pullia. Kerran kokonainen laatikollinen pullia kulahti lattialle, ja sieltä kahvilavastaava käski nostella leivonnaiset myyntitiskille. Minusta se ei ollut reilua, sillä lattiakaan ei sattunut sillä hetkellä olemaan puhtaimmillaan. Mutta pomo vain huitaisi kädellään ja tuumasi, että eihän ne koristelut viinereissä miksikään menneet, joten myyntiin vaan.
Naurettavan tuntuista oli siihen aikaan ainakin se, kuinka asiakkaiden nähden käsiteltiin leipiä paperin kanssa, niin ettei käsin koskettu leipään. Ja muut leivonnaiset nosteltiin asiakkaalle pihdein. Mutta kulissien takana niitä siirreltiin ihan käsin, ei kukaan joutanut papereita etsiskellä.
Ovatkohan ajat muutuneet? Ties miten monta kertaa pizzakuskitkin ovat pyöritelleet ruokiamme kadullakin ja likaisin käsin niitä nostelevat takaisin laatikkoon. Jää vain arvailujen varaan.
7 kommenttia:
Liika hygienia ei ole hyväksi, mutta... Taidan minäkin vastedes jättää persiljat syömättä :)
Ei se passikaan mitään ratkaise jollei tee niinkuin "pitää".
Pari vuotta siteen Italiassa poikkesin "soseutamme hedelmistä mehun"-paikkaan. Poika teki jotain - pyyhki kätensä housuihinsa? - ensin, joka sai minut tajuamaan, etteivät hänen kätensä olleet alkuunkaan puhtaat. Sitten hän aloitti suoraan duunin, käsitellen mehukkaita hedelmänpaloja samoilla käsillä. Olin väsynyt tms., en jaksanut aloittaa valitusta; olin nuuka tms. ja omaksi yllätykseksenikin join mehun. Kylä oli täynnä amerikkalaisia turisteja, joten oletan, että mehupoika sai jonain päivänä kuulla kunniansa.
Hygieniaa pitäisi noudattaa, monia muitakin säännöksiä työpaikalla pitäisi noudattaa. Sisäisestä kulttuurista kiinni miten onnistuu.
Taalla olen nahnyt kaytettavan monissa paikoissa kertakayttohanskoja nykyisin ruokia kasitellessa.
Vaan onhan sita varmaan tullut kaikenlaista laitettua suuhunsa vuosien varrella...
Villasukka: Olen samaa mieltä, että ei ylisiisteys ole hyväksi. Tunnen henkilöitä, joiden kädet ovat ihan vereslihalla liiallisesta pesemisestä ja hankaamisesta. Sillonhan juuri kaikki bakteerit pääsevät ihmiseen.
Isopeikko: eikä varsinkaan, jos ei sellaista ole edes suorittanut.
Kaisa Kyläkoski: joo, ulkomailla kyllä näkee kaikenlaista, mutta mikä ei tapa se vahvistaa pitänee todella paikkansa.
Tuula: Olen usein miettinyt, että eihän ne kertakäyttöhanskatkaan mitään auta, jos niilläkin käsittelee mitä sattuu. Minusta joskus tuntuu päin vastoin: henkilö ei edes huomaa kätensä olevan likaiset, kun ei "tunne" käsillään sitä likaa. Luulen päin vastoin, että kertakäyttöhanskojen käyttö voi kääntyä itse hyvää asiaa vastaan.
Parasta varmaan olla tietämättä noita juttuja, sillä ei varmaan syötäisi mitään, jos kaikki tiedettäisi. On täälläkin kertakäyttöhanskoja leipomon tytöillä, mutta rahatkin käsitellään samalla hanskalla kuin sämpylä, mutta rahat ei kai olekaan niin vaarallisia kuten tässä lukee:
http://www.zeit.de/2009/12/Stimmts
Allu: luin tuon saksalaisen jutun, hyvä artikkeli. Ei ole tullutkaan ajatelleksi, että vaikka raha kuljettaa paljon bakteereja, ne eivät tietenkään voi juurikaan lisääntyä.
Oli miten oli, jatkamme elämistä kuten ennenkin.
Lähetä kommentti