Kakkosluokka kirjoitti ruotsintunnilla kirjoitelmaa, ja yksi oppilas mainitsi, että hän ei osaa ruotsista kuin elefant. Sanoin, että sehän on melkein yhtä hyvin, kun joskus kauan sitten minulla oli yläasteella oppilas, joka ei oppinut koko aikana kuin asfalt, hyacint, cement.
Satuin mainitsemaan, että eräs toinen ei oppinut kuin sanan varahuussi. (varuhuset=tavaratalo).
Tähän joku saksanlukija mainitsi, että kuulostaa samanlaiselta kuin hänen oppimansa haimatorttu saksasta. Enpähän muista sellaista opettaneeni, mietin ja mietin, mitä ihmettä sillä tarkoitetaan, kunnes oppilas armahti ja paljasti, että se on Heimatort, kotiseutu. (äännetään oikeasti: haimaat-ort)
Tuohon oli sitten jo pakko taas mainita, että joskus oppilaat ovat ruotsin tekstistä nähneet sanan magont ja ihmetelleet, mikä kumma on magontti. (Sehän on suomeksi mahakipu).
P.S. Kuvan kasvi on kelta-apila.
3 kommenttia:
Tiiäkkö, korjasin ruotsin sanareita tänään ja itku meinas tulla mutta raivo voitti. Siis voi *kele kun ne tontut ei viitsi MITÄÄN lukea. Jos joka kerta opettelisi sanat sanareihin, niin pakosti oppisi esimerkiks sen että verbeillä ei ole artikkelia tai että verbin perusmuoto päättyy 90% tapauksista a-kirjaimeen. Auuuuugghhh!!!
Ja enkun tunnilla ne muistaa sutjakasti, että talobändi. Täh? Husband - hus + band = aviomies?
Aineet odottavat yhä kassissa - vilkaisin päällimmäistä ja totesin, että ei tänään.
Arrgh! Tuo sama tunne tulee usein täälläkin päässä. Nykyään ei aina ole kyse siitä, että ei oppisi vaan siitä että ei viitsitä. Luokalle pitäisi jättää, mutta mitä sekään auttaisi niin kauan kun pappa betalar. Ei ole kiire ammattiin äidin lihapatojen ääreltä.
Tuo villasukan mainitsema husband onkin hauska. tuollaisia pitääkin ruveta keräämään.
Lähetä kommentti