maanantai 22. syyskuuta 2008

Kastemadosta päivänaamio


Tässä syksyllä tuli oppilaiden kanssa puheeksi jostain syystä kastemato. En muistanut, mitä se on ruotsiksi, eikä luokassa ollut sanakirjaa. Muistin vain, että dagg on kaste ja mask on mato, mutta onko kastemato vain yksinkertaisesti nämä yhdistettynä, en tiennyt. Myöhemmin ilmeni, että on.

Samassa yhteydessä en malttanut olla mainitsematta, että en mask –ar on mato, mutta en mask –er on naamio, maski. Joku tietysti heti valitti, että höh, miks pitää olla samat sanat niin lähellä toistaan jne jne. Taas pääsin sanomaan, että onhan suomessakin vaikkapa vuori-sana yksikössä sama, mutta monikossa eri: Mont Everest on vuori-vuoren, mutta takin vuori on vuori-vuorin. Tätä kyllä joku uskalsi epäillä. Väitti, että minä heidän kiusaksi keksin tällaisia!

Meni viikon verran ja joku palautteli mieleen, mitä se kastemato olikaan. Toinen sanoi, että se on päivänaamio. Huh, en ollut koskaan yhdistänytkään dagg- ja dag-sanoja keskenään, varsinkin kun sanat äännetään ihan eri tavoin. Ruotsin painollisessa tavussa on aina joko pitkä konsonantti tai pitkä vokaali. Koska dagg-sanassa on pitkä konsonantti, on vokaali silloin lyhyt. Dag-sanassa konsonantteja on vain yksi, vokaali on äännettävä näin ollen pitkänä. Mutta hyvä muistisääntö tuo päivänaamio kastemadolle. Paitsi että kovin toisarvoinen sana muistettavaksi.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

On se kuule hyvä muistaa, jos vaikka yo-kirjoituksissa tupsahtaisi..

kirlah kirjoitti...

Niinpä. Voi saada vaikka sen yhden lisäpisteen, joka tarvitaan kiitettävään.