Tänään oli taas sellainen päivä, että puolet oppilaista oli kaksipäiväisellä melontaretkellä, joten vain toinen puoli oli paikalla. Kivahan se oli, että oli vähän oppilaita. Mutta ei ole kiva, kun jo etukäteen tietää, että niitä asioita ei ole itse opiskeltu, mitä muut ovat koulussa tehneet. Sitten taas puolet ovat ihan pihalla, kun tulevat takaisin. No, yritin ottaa vähän kevyempää ohjelmaa.
Ja meillä oli vielä kaksoistunnitkin kaikista aineista. Mutta menihän se päivä ihmetellessä. Minulle oli langennut kaksoistunti äidinkielestäkin, kun ope oli jossain muualla. Onneksi oli vain aineen valvontaa. Mutta tilanne oli minulle opettavainen, sillä tulin tietämään, mitä kaikkia ilmauksia esimerkiksi aineen aiheissa voi olla sellaisia, joita jotkut oppilaat eivät ymmärrä ollenkaan.
Sellaisia käsitteitä kuin uutisointi, konteksti, ja sukupuoliroolien vahvistaminen ihmeteltiin. Samoin ilmaus kasvatusperiaatteet tuotti jollekin tuskaa. En kyllä enää ihmettele, miksi ruotsin opettaminen tälle luokalle on niin vaivalloisen tuntuista. Taitaa tulla harmaita hiuksia äidinkielenopettajallekin.
Järkyttävintä tietysti oli se, että ennen kuin ehdin avata sanaisen arkkuni, joku nopea ja nokkela oppilas oli jo alkanut asiaa selittää koko luokalle. (Sellaisiakin onneksi on). Ja minusta tuntuu, että oppilaat usein osaavat selittääkin asian paremmin toisilleen kuin mitä ope osaisi. He tietävät, mikä asiassa on se ongelma.
Huomennakin on työpäivä. Minä vihaan sitä, että on lauantaina koulua. No, oppilaat ovat taksvärkissä, osa on siellä melontakurssilla ja meidät opet on laitettu tietokonekurssille. Meidät on jaettu kahteen ryhmään: vähemmän osaavat ja edistyneemmät. Minäkin laitoin itseni edistyneempien ryhmään, vaikka joskus tuntuu, ettei osaa kaikkia alkeitakaan. Huomenna saisi siis sataa kaatamalla minun puolestani - ei suinkaan, toivon sittenkin hyvää ilmaa melontakurssilaisille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti