On tapahtunut sekä kivoja että suututtavia asioita. Ensin kivat:
-Kölnin läheltä entisen Comenius-koulumme opettaja kysyi, voisiko kolme hänen oppilastaan tulla Suomeen työharjoitteluun viikoksi. Meillä oli aikoinaan hyvin vilkasta oppilasvaihtoa Comeniuksen puitteissa: oppilaita oli puolin ja toisin työharjoittelussa viikon verran.
Nyt sitten vain pitää ruveta etsimään perheitä ja työpaikkoja näille tuleville oppilaille. Työpaikkoina kyseeseen tulevat esim. päiväkoti, kahvilat ja turisti-info. Viimemainittu vain ei taida nyt näin syksyllä olla enää hyvä vaihtoehto.
Kiva asia on sekin, että nyt kun tätä jaksoa on jäljellä enää viikon verran, on se vihoviimeinenkin oppilas saanut hankituksi kirjan. Tähän asti istui koko viisi viikkoa kirjatta, sitten myöhemmin oli jostain vetäissyt ikivanhan painoksen, jossa on eri kappaleetkin kuin meidän kirjassa. Luokkakin on topakoitunut kummasti. Näinköhän on kestävää laatua. Auttoikohan asiaa yhtään, kun aineita palauttaessani vakavaan sävyyn epäilin, että kahden vuoden kuluttua tällä laiskalla menolla ei tässä koulussa tarvitse ylioppilasjuhlia järjestää.
On kerääntynyt rutkasti myös suututtavia asioita, jotka pitäisi nyt kääntää positiivisiksi:
-Netti ei toimi kotona, taitaa olla vika sittenkin koneessani, mutta kun ei ehdi hoitaa sitäkään asiaa kuntoon. Käänteisenä puolena hyvä asia on se, että tulee kotona tehtyä muutakin kuin tietokoneella istumista.
-TYKY-järjestelyryhmään kuuluvana minun on pitänyt soittaa ympäri maakuntaa milloin mihinkin puljuun. Olemme suunnitelleet urheiluhalliin kolmen tunnin aktiivista toimintaa. Neljä ryhmää ja jokainen ryhmä saisi kokeilla jotain uutta, ennen kokematonta asiaa, esim. naurujoogaa, jotain ihme curlingia jne. Mutta kun aikataulut eivät pidä. Kun yhden asian saa sovittua, toisesta kohdasta rakennelma pettää. Sovi-peruuta-sovi-peruuta. Tätä nyt ei mitenkään voi kääntää positiiviseksi. Ellei sitten se, että suunnitelma on jo saatu loppusuoralle.
-Viime keväänä päättyneestä 3-vuotisesta Comenius-projektista on tehtävä loppuraportti ja tilitys EU:lle. Eilen illalla monta tuntia kirjoitimme raporttia englanninopettajan kanssa emmekä päässeet raha-asioita edes vielä setvimäänkään. Arvioisin, että 1/3 työstä on vasta tehty. Voiko tätäkään kääntää positiiviseksi? No voi tietysti. Onhan se positiivista, että raportin teko on jo sentään aloitettu.
P.S. tuo enkelikuva tuli juuri Puolasta comenius-koulusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti