maanantai 29. syyskuuta 2008

Maistuuko halaaminen


Kokeita, kokeita, kokeita. Niitä pursuaa jo korvistakin ulos. Yo-kokeet menivät kai erinomaisesti, ainakin sikäli että hajonta oli laidasta laitaan.

Kakkosen ruotsin kokeessa olisi yhteen kohtaan pitänyt tulla sana smaka eli maistua. Joku oli kirjoittanut smeka, joka tarkoittaa halata. Oppilas tuli valittamaan, ettei ollut saanut yhtään pistettä, vaikka on vain yhden kirjaimen heitto. Hänestä ihan sama, kummin sanoo.

Otin esimerkiksi juuri kuulemani samanlaisen tapauksen suomen kielestä. Venäläinen hierojamme oli sanonut hierottavalle miehelle: "On vaikea hieroa, kun sinulla on niin pitkät korvat". Mies oli mennyt hiljaiseksi, mitä hieroja ihmetteli kovasti. Vasta kotona hän oli käsittänyt, että olisikin pitänyt sanoa pitkät karvat.
Sanoi vielä, ettei hän ole koskaan niin pitänyt väliä, sanooko sanoissa a vai o, sillä venäjän kielessäkään sillä ei ole kovin suurta väliä.

Tämän kuultuaan oppilas oli vieläkin vähän sitä mieltä, että tuohan nyt on ihan eri asia! Johan sen kuulemma järkikin sanoo, ettei niin voi sanoa. Mutta että smeka ja smaka kun kuulostavat ihan samalta!!!

2 kommenttia:

Marja-Leena kirjoitti...

Hassu juttu, mutta ulkomaalaiselle suomi on vaikea kieli ja niin on varmasti ruotsikin muille kuin ruotsalaisille. Muistan, miten muuan italialainen tuttavamme, joka asui vuosia Suomessa(on nykyisin taas Italiassa), "ei viiksinyt" tehdä mitään ja hän sanoi asuvansa "Pyllypurossa" ( = Myllypurossa).

kirlah kirjoitti...

Vieras kieli on aina vaikea ulkomaalaiselle oli se mikä kieli tahansa. Vaikeusaste sitten tietysti riippuu opiskelijan äidinkielen ja opittavan kielen erosta tai samankaltaisuudesta.

Jännä huomata, että kun suomalaiset oppilaat kiukuttelevat jotain asiaa ruotsin tai saksan kielessä, vaikkapa nyt vahvoja verbejä, on sama kiukuttelu aina edessä myös ulkomaalaisilla suomea opiskellessa.

Suomalaisilla on luulo, että meidän monet sijamuotomme ovat ongelma, mutta eivät ne ole. Päin vastoin, ne ovat selkeitä. Kun tietää jonkin säännön, on helppo toimia sen mukaan.

Kiukuttelua aiheuttaa suomen opiskelijoille se, että päätettä ei aina liimatakaan automaattisesti vain sanan perään, vaan sanassa tapahtuu muitakin muutoksia. Helppohan on sanoa talo, talon, taloon, mutta opettele erikseen käsi, käden, käteen. Joka asiaan ei voi ainakaan alkeissa luetella sääntöjä. Niitä on sitten melkein enemmän kuin itse sanoja.