torstai 4. syyskuuta 2008
He vain potkiskelivat puut alas
Eilisen kirjoituksen kommenteissa mainittiin, että jos vähänkin viitsisi vaikkapa kuunnella tunnilla tai perehtyä asiaan, sujuisi oppiminenkin melkein automaattisesti, varsinkin, kun vaikkapa juuri ruotsin verbit melkein kaikki päättyvät a-kirjaimeen.
Olenkin verrannut opettajan työtä metsurin työhön. Aamulla lähdet metsään. Hommanasi on laittaa puita kärryille ja ajaa täysinäinen kuorma illalla kotiin, mieluimmin monta kuormaa. Mutta kärryillä seisoo joku, joka koko ajan potkiskelee puut pois kärryiltä sitä mukaa, kuin niitä saat lastatuksi. Illalla kotiin palattuasi ei kärryillä ole yhtäkään puuta.
Miltä tuntuu metsurista? Aivan, juuri samanlainen tunne on opettajalla illalla kotiin tullessa.
Tulipahan tuokin vertaus vain mieleeni taas tänään, kun tulin kotiin. Kummallisinta on, että vaikka minulla oli seitsemän oppitunnin päivä, ja kuusi sujui mielestäni suhteellisen mukavasti, yksi tunti kakkosen ruotsia pilaa koko fiiliksen. Ei silti, minusta tuntuu, että oppilaiden mielestä tunti meni ihan ok, mutta minulla vain on tuo tunne, että kärryille ei jäänyt mitään. -Ja mikä pahinta: juuri sen takia, että siellä kärryillä istuskeli montakin, jotka aktiivisesti potkiskeli ne puut alas.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Tätä työtä tehdään monesti sielulla. Toisina päivinä riittää yksi ilahtunut hymy:"Hei, mä tajusin!" ja toisina päivinä taas yksi mökötys, huono sanavalinta tms. saa kaiken päin mäntyä. Tänään oli tuota jälkimmäistä laatua. "Miks meidän pitää olla täällä kun kaikki muut pääsi kotiin?" Siis amiksen opet lähtivät Haapsaluun ja minä tulin kuitenkin pitämään ranskaa, nähtävästi vain ja ainoastaan opiskelijoiden kiusaksi ;)
Mitenkähän tänäänkin peräti abiryhmässä eräs kiukutteli, ettei mitenkään voi muistaa kaikkea pikkutietoa, oli kyse monikon päätteistä.
Kun yritin neuvoa, kaikki muut kuuntelivat, mutta kysyjä ei. Eli tietämättömyys on vain aktiivista torjumista. Minä olen siis vain piruuttani puhunut heille monikon päätteistä.
Mä luin tän postauksen jo ajat sitten mutta jälkikasvu tai jokin muu keskeytti kommentointini. Piti vaan sanoa, että aivan järjettömän hyvä kirjoitus, hyvä vertaus ja JUST noin sen asian kanssa on!!!
Opetuksen saatavuus on tehtävä vaikeaksi. Mitä enemmän opetus maksaisi, sitä suurempi mielenkiinto sitä kohtaan olisi. Miksi kouluttaa haluttomia? Eli lukukausimaksut takaisin lukioon!
Lähetä kommentti