lauantai 11. huhtikuuta 2009

Mikä blogeissa kiinnostaa mikä suututtaa


Eilen satuin lukemaan jostain ikivanhasta blogista, mikä kirjoittajaa ärsytti toisten blogeissa. Kirjoitus oli saanut peräänsä monen kymmenen kommentin sarjan. Kaikissa kommenteissa kerrottiin suututtavista asioista. Tällaisia ylivoimaisesti suututtavimpia asioita olivat mm. yhdyssana- ja pilkkuvirheet, kiroilu ja haukkuminen, valtavat välkkyvät koristelut ja bannerit sivureunoilla, tummat ja mustat tai muuten sekavat taustat, joihin itse teksti hukkuu. Ihmisiä kiukuttivat myös suuret, huonosti latautuvat kuvatiedostot ja ylipitkät tekstit.

Itse mietin, mikä minua ärsyttää blogeissa. En oikeastaan tiedä, sillä jos ei blogi tunnu esimerkiksi sisällöltään heti minuun kolahtavan, en palaa siihen enää. Ainoastaan yksi asia kuitenkin on varmaa: jos tausta on musta tai tumma, on minun siitä äärettömän vaikea saada selvää. Silmät menevät ristiin ja alkavat harittaa, joten sellaiset jäävät auttamattomasti sivuun, vaikka aihe muuten sattuisi olemaan kiinnostava.

Tänään sitten olikin Millanin sivuilla kirjoitus samasta aiheesta ja oikein haasteena, mutta käänteisesti: Mikä muiden blogeissa kiinnostaa ja millä perusteella valitset luettavat blogit sivupalkkiin?

Oikein piti katsoa, mitä minulla siellä onkaan. Ensinnäkin kieliblogiini laitan vain kieliin liittyviä linkkejä. Tähän päiväkirjablogiin liitän laidasta laitaan, mikä tuntuu mielenkiintoiselta. Mikähän sitten on mielenkiintoinen? Mitenkähän nuo ovat päätyneet sivupalkkiin? Ne ovat varmaan sellaisia, joita on vähän väliä pitänyt käydä katsomassa, että mitähän se nyt kirjoittaa. Monia muitakin käyn vilkaisemassa silloin tällöin, vaikka olen huono ja laiska kommentoimaan. Aika ei riitä kaikkeen. Hyvä jos ehtii omia blogejaan päivittää.

Minua kiinnostavat monet elämän alat. Kerronnan sujuvuus ja helppolukuisuus ovat blogissa tärkeitä, samoin positiivinen huumori. Eri ammattialojen ihmisten blogit valaisevat muiden alojen ihmisten elämää. Kovasti tykkään lukea myös ulkomailla asuvien suomalaisten blogeja, niistä saa tietoa elämänmenosta muissa kulttuureissa. Samoin eri puolilla Suomea asuvien ihmisten elämä ja ympäristö viehättävät. Omaan ammattiini, kieliin ja murteisiin liittyvät asiat ovat lähellä sydäntä.

Jostain kumman syystä huomaan, että kun jokin blogi alkaa kiinnostaaa, oli aihe mikä tahansa, havaitsen kirjoittajan olevan pohjalainen. Olisiko niin, että ajatuksen juoksu on samantyyppinen samassa kulttuurissa kasvaneilla? Heti on tunne, että on samalla aaltopituudella, puhuttiin mistä tahansa. Ei tarvitse tavallaan selitellä, mitä itse asiassa tarkoitinkaan. Luulen, että aiheen käsittelytapa on se, mikä vetää uudelleenkin samaan blogiin. Omiin harrastuksiinikin liittyviä blogeja saatan katsoa, ei vain aika anna myöten kovin intensiiviseen seurantaan. Lueskelen myös jonkin verran vierailla kielillä kirjoitettuja blogeja.

Mutta kuten sanottu tuossa sivupalkissa voisi olla vaikka sata blogia. Niin valtavat määrät on mielenkiintoista luettavaa ja katsottavaa. Hyviä kuvia ja kirjoituksia pursuaa vähän joka puolelta. Joskus mietin, mikähän hyvä blogi minulla vielä on kohtaamatta niistä yli 20 000 blogista, jotka ovat Blogi.fi-listallakin.

4 kommenttia:

Millan kirjoitti...

Minua viehättää muuten nuo ihan samat kolme: kerronnan sujuvuus, positiivinen huumori (satiiriksi väitetty ilkeily ei oikein iske) ja itseänikin yllättävästi pohjalainen luonteenlaatu. Kai se on jotenkin lapsuudessa tutuksi ja turvallisksi perusvireeksi omaksuttu :-)

Sinunkin blogilistaltasi olen löytänyt itselleni mielenkiintoista uettavaa.

Kirlah kirjoitti...

Millan: yllätyksenä se minullekin tuli, että monet blogikaverit paljastuivat pohjalaisiksi.

Kiva, että minunkin listaltani on löytynyt luettavaa. Minua ilahduttaa aina, jos minusta on jotain hyötyä jollekin.

Vaikka saksalainen sananlaskuhan sanoo, että kukaan ei ole hyödytön, jokainen käy ainakin huonosta esimerkistä: Niemand ist unnütz. Er kann immernoch als schlechtes Beispiel dienen!

Hannele på Hisingen kirjoitti...

Oma blogi on ihan ikioma, ja sinne saa kirjoittaa ihan mitä itse haluaa, miten vain ja millaisin kuvin haluaa :)

Itse aloin puutarhablogeja lukien. On niin paljon eri harrastuksia, oppii aina jotain uutta, mielenkiintoista. Juuri tuo kommenttihommakin, kun voi kysyä ja niin, elävää.

Kirlah kirjoitti...

Hannele: Totta puhut. Ja niinhän jokainen lukijakin saa lukea juuri sellaisia blogeja kuin haluaa.