keskiviikko 24. kesäkuuta 2009

Vanhana syntyneet perunat


Ostin eilen kaupungissa käydessä myös muikkuja. Niin on oudoksi siinäkin asiassa maailma mennyt, että maalta vesien ääreltä pitää mennä kaupunkiin hakemaan kalatkin. Täällä järvien vierellä saa kalaa ostaa vain toisin ajoin - jos silloinkaan.

Tänään savustimme muikut ja ajattelimme, että kaupassahan myydään jo uusia perunoita, ne sopivat oikein hyvin muikkujen kanssa. Mutta nuo perunat eivät olleet kyllä uutta nähneetkään. Olivatko syntyneetkin vanhoina! Yritin juureshanskojen avulla rapsuttaa kuorta irti, mutta se oli juuttunut perunoihin niin lujasti, ettei lähtenyt millään irti. Pakko keittää kuorineen. Sellainen on kyllä uusienperunoiden väärinkäyttöä!

Makukaan ei ollut häävi. Maukkaampia olisivat olleet omasta kellarista haetut vanhat perunat, joissa ei muuten ole vielä yhtään itujen alkuakaan, niin ovat säilyneet hyvinä. Nuo uudet perunat olivat ahvenanmaalaisia. Ei sen puoleen mitään heidän perunoitaan vastaan, mutta minä vain ihmettelen, miksi ihmisten on välttämättä saatava jotain kaukana tuotettua ruokaa, pitkien kuljetusmatkojen takaa. Laatu ei ole enää hyvä, ja hintaa oli kyllä osattu laittaa. Vähän aikaa kun vielä odotettaisiin, saataisiin lähiviljelijöiden tuottamia perunoita tuoreina. (Niin, miksihän meidänkin piti mennä niitä huonoja ostamaan, kysyn vaan).

Sama koskee kaikkea muutakin. Kaikki tietävät, että mikään ruoka-aine ei ole enää tuoreen veroinen kaukaa tuotettuna, mutta pitää vain saada. On hämmästyttävän paljon ihmisiä, jotka vieläkin toitottavat Suomen oman maatalouden alasajoa ja haluavat Keski-Euroopasta tuotavan tänne halpaa ruokaa. Pitkien kuljetusmatkojen takia laatu ei voi olla enää sama, vaikka alkuperäinen tuote olisikin erinomainen.

Minua ihmetyttää aina, miten ihmiset ovat valmiita maksamaan vaikka kuinka paljon kaiken maailman teknisistä vempeleistä ja muista ei elämälle välttämättömistä asioista, mutta ruoka pitäisi olla ilmaista. Miksi siitä ei olla valmiita maksamaan niin paljoa kuin se Suomessa tuotettuna maksaisi. Kärsikööt sitten kaiken maailman sikainfluenssat ja muut pandemiat!

9 kommenttia:

Annikki kirjoitti...

torilta hain eilen paikkakunnan omia uusia perunoita - hyvin lähti kuori eilen ja tänäänkin (just söin) - kokemuksesta tiedän, että lähtee vielä monen päivän seisomisen jälkeenkin - kunnia lähiruualle! miksi elintarpeita pitäisi isossa maassa rahtailla sinne ja tänne?

muuten: minun ollessani Hesassa kolmisen viikkoa sitten siellä sai jo ruotsalaisia uusia perunoita - ja niistä vielä lähti kuori!! ihan kaupasta ostettuja oli ne

Millan kirjoitti...

Lähiruuan puolesta liputan minäkin ja painavaa asiaa haastelet myös tuosta ruuan hinnasta suhteessa teknisiin vempeleisiin. Jotenkin minusta tuntuu, että kaupungistumisen myötä etäännymme joistakin perusasioista, kuten siitä, missä ja miten ruoka kasvaa. Potut eivät tosiaankaan idä kaupan hyllyssä tai pakastealtaassa ;-)

Allu kirjoitti...

Minäkin kannatan paikallisia ruokia ja kieltäydyn juomasta uusiseelantilaista kivennäisvettä Euroopassa!

Kirlah kirjoitti...

Annikki: tuolla samaisella torilla muuten oli myynnissä sekä suomalaisia että ruotsalaisia mansikoita. Minusta jännä, että myyjä oli laittanut ruotsalaiset selkänsä taakse, ja kun joku asiakas niistä kyseli, myyjä vain kohautti olkapäitään ja sanoi: Ne ovat ruotsalaisia!

Millan ja Allu: Minustakin käsittämätöntä, että missään maassa ei kelpaa se omassa maassa tuotettu. Tänne rahdataan ruokaa Saksasta, ja Saksaan sitten samaa tavaraa Tanskasta tai Hollannista. (ovat jotkut saksalaiset minulle kertoneet).

Samoin edestakaista rahtausta vaikkapa omalla paikkakunnalla: porkkanat paikalliselta viljelijältä tukkukauppaan jonnekin kauas, sieltä takaisin paikkakunnan kauppaan.
Olisi kirveellä töitä, kuten entinen vahtimestarimme tapasi sanoa.

Rouva Nordman kirjoitti...

No niin just!

Minä ostan mahdollisuuksien mukaan lähiruokaa ja täältä meidän nurkalta sitä saakin aika kivasti.

Kutri kirjoitti...

Ei se muualla tuotettu ruoka ole kyllä suomalaisen veroista. Keväällä kun kauppoihin ilmestyvät ensimmäiset hollantilaiset mansikat niin ne on komian kokoisia ja näköisiä ja hiukan _tuoksuvat_ mansikalle, mutta makua ei ole, ei vähääkään. Sama kuin vettä söisi.

vilukissi kirjoitti...

Ennen vanhaan sain hakea kananmunia syntymäkodistani...ja sen jälkeen en olekaan kuin vain kerran törmännyt tuoreisiin muniin. Kananmunatkin tekevät vaikka kuinka pitkän matkan ennen kuin ovat kaupoissa. Ja en ymmärrä...kananmunat ovat kaupoissa lämpimässä tilassa...vanhempani säilyttivät niitä aina viileässä ja ne munat Olivat Todella Hyviä ja Kestivät kauan jääkaapissa. Uusia perunoita pitäisi aina saada torilta, suoraan kasvattajalta. Harmi, kun joka paikassa ei ole toreja. Olen lähiruuan kannattaja!

Kirlah kirjoitti...

Ei mansikoissa, perunoissa eikä missään muissakaan ruoka-aineissa ole enää omaa makua. Usein kotimaisetkin ovat niin pitkälle jalostettuja, että sama vaikka puunlastuja söisi, yhtä mautonta.

Vallaton mummeli kirjoitti...

Peruna-asia on hyvä, mutta muikku sai minut muistelemaan. Olimme ystävien mökillä kesää viettämässä. Verkot veteen. Muikkuja tuli mahtavasti. Niitä savustettiin, tehtiin rantakalaa, syötiin pitkin ja poikin. Muikkua nousi verkoista ja lopulta ruuansulatuskanavistakin. Yhtään enempää muikkua ei enää mennyt alas. Ystävättären mies lähti uuden saaliserän kanssa läheiseen kauppaan ja teki vaihtokaupat. En enää muista, mitä vaihtareina saimme, mutta jotain suunnattoman ihanaa herkkua kuitenkin. Se oli aika ihana loma se.