Viikonloppuna tapasin entisen koulukaverini. Hänen kanssaan on tunnettu jo lapsesta asti ennen kouluun menoa ja yhteys on säilynyt näihin päiviin saakka. Olemme usein suunnitelleet luokkakokouksen järjestämistä, mutta se on aina kaatunut kiireisiin ja asia on tuntunut mahdottomalta toteuttaa. Itselläni ei ole enää keitään tuttuja entisellä kotipaikkakunnalla.
Mutta liekö meihin vanhuus iskenyt, kun nyt päätimme kuitenkin ryhtyä toimeen. Vuoden kuluttua tulee 40 vuotta siitä kun pääsimme ylioppilaiksi, ja kun katselimme luokkakuvaa, muistimme pitkän miettimisen jälkeen kaikkien nimetkin - jos totta puhutaan pari nimeä jäi piiloon aivosoluihin, mutta yllättävän paljon muistimme kuitenkin.
Koulukaverit-sivusto netissä on yksi väline, jonka avulla alamme etsiä ihmisiä, Facebook toinen. Kaverillani oli vielä sentään muutama tuttu kotipaikkakunnalla, joihin on ollut yhteyttä, joten hän alkaa kysellä näiltä. Ehkä siitä vähitellen joku tuntee taas jonkun toisen jne. Tai mistä minä tiedän, vaikka niillä muilla luokkakavereilla olisi ollut kokouksia vähän väliä - ei ainakaan minua ole mukaan kutsuttu!
Joillakin on kokemuksia luokkakokouksista, jotka on järjestetty tanssiravintolaan. Syönnin jälkeen on alkanut kova musiikki ja tanssin jytke, eikä juttelemisesta ole sen jälkeen tullut enää mitään. Sitä virhettä emme aio tehdä. Järkkäämme tilaisuuden jonnekin muualle, että saa kuulumiset hyvin kerrottua. Jos porukka sitten lopuksi haluaa mennä jonnekin iltaa istumaan, on se toinen juttu.
Jännittää jo etukäteen, onnistummeko saamaan ihmisiä kasaan. Kunhan edes puolet löytäisimme.
12 kommenttia:
Vaikka teitä tulisi kokoontumiseen vaikka vain viisi, sekin olisi hieno juttu! Taidanpa mennä etsimään netistä tuommoista Koulukaverit-saittia! Pidimme vain yhden luokkakokouksen jossain vaiheessa ja oli puhetta että järjestetään lisää, mutta ei minulle ainakaan ole ilmoitettu...
Kuulostaa mukavalta. Noin pitkän ajan jälkeen tapaaminen voikin olla miellyttävää ja kiinnostaaa. Aika kun kultaa ikävämmätin muistot :-)
Siis mikä ihme mahtaa vaivata käytössäni olevaa teknologiaa (vai onko vika sittenkin korvieni välissä), kun kommenttini ovat poikkeuksetta täynnä kirjoitusvihreitä, vaikka tarkistaisin ne moneen kertaan..
(sanatunniste vastaa Pohojanmaan murteella, että cones)
Meidän yläasteluokka on tavannut viiden vuoden välein, mutta ei siellä kuulemma ole monikaan käynyt. Minulle pitkämatkalaiselle (en siis ole päässyt käymään) on lähetetty kuvia, ja sitten saa ihmetellä, että mitä ne vanhat miehet niissä kuvissa oikein on, kun meidän luokalla oli vain nuoria poikia. En ymmärrä...
Kivaa, että joku jaksaa järjestää ja etsiä toisia.
Toivon, että onnistutte! Keskustelulle onkin hyvä järjestää todellinen mahdollisuus.
Rita: näin monen vuoden jälkeen tuntuisi todella ylelliseltä tuo viisikin henkilöä.
Millan: onpa kiva kuulla, että muutkin tekevät koneella kirjoitettaessa virheitä. Minähän olen valittanut jo kaksi vuotta, että minulla on aina senat sakaisin. Olen välillä jo pelännyt, että minulle on ilmestynyt luki-häiriö.
kato nyt tätäkin: juu, minäkin ihmettelen joka kesä, keitä ne tuntemattomat parrakkaat möhömahaiset miehet kaupalla käydessä ovat, nämä kun minulle niin tuttavallisesti hymyilevät.
Ehei, eivät ole entisiä luokkakavereita, ovat entisiä oppilaitani.
Tuskin uskallan siis luokkakokoukseen mennäkään, mitähän mahtaa siellä tulla vastaan!
Katja: jos tulee vain muutama, varmaan syntyykin mielenkiintoisempaa ja syvällisempää tuttavuutta. Onhan se kuin uudelleen tutustuisi ihan vieraisiin ihmisiin ja silti entisiin tuttuihin.
Luokkakokoukset on ihania, olen muutaman kerran päässyt mukaan. Olen nauttinut tavata ihmisiä, joiden kanssa minulla on yhteinen historia. Saksalaisten ystävien kanssa ei juuri jutella vanhoista kouluasioista, kun on aivan erilainen tausta. Luokkakaverit eivät ole tuntuneet yhtään vierailta, vaikka aikaa on mennyt vuosikymmeniä koulun loppumisesta.v
Mitäs nua möhömahaaset entiset miäsoppilaat ja leviä pyrstööset entiset työtöt, ei ne viälä oo mitään! Ku pääset sinne luakkakokoukseen siellä saattaa olla vastas RULLAATTORI- eskadroona vanhoja koulukaveria. Ketä kolottaa mistäki? Kyllä niihin kemuuhin kannattaa mennä niin kauan ku järki viälä pelaa! Ne o hianoja juttuja! Hauskaa Jussia!
allu: just tuo sama tunne minullakin on, vaikka asunkin samassa maassa, mutta silti olen päivittäin tekemisissä ihan eri ihmisten kanssa kuin ennen vanhaan.
Kotokiusattu: heh, enpäs todellakaan tullut ajatelleeksi, että joku saattaisi jo vaikka rollaattorilla kulkea. Joku on voinut jo vaikka kuollakin.
Ei sitä tiedä koska se VIIKATEMIES tulee. Mulla meni koulukaveri siinä Kauhajoen tapauksessa. Se ope Kimmo M........
Kotokiusattu: viikatemies saattaa tulla ihan yllättäen ja yllättävältä suunnalta.
Lähetä kommentti