tiistai 2. kesäkuuta 2009

Testailehan tietojasi lukioajoilta

Viime perjantaina kevätretkellä oppilaiden kanssa tenttasimme myös eläkkeelle jääviä opettajia. Kysymykset oli laadittu kummallekin toistensa ammattialan aiheista: äidinkielen opelle matematiikka-aiheisia kysymyksiä ja matikanopelle äidinkielen opettajan alaan kuuluvia kysymyksiä. Eli niitä asioita, joita opettaja päivittäin oppilaidensa kanssa pähkäilee.

Laitetaanpa hieman lukijoidenkin aivosoluja liikkeelle. Saat testata, muistatko mitään kouluajoiltasi. Vastaukset kuvan jälkeen, mutta älä vilkuile etukäteen! Ja arvatkaapa, kuka on laatinut matematiikanopen alaan kuuluvat kysymykset ja vastaukset? -En minä ainakaan! Ilmeisesti ihan peruskamaa, mutta hieman ehkä vaipunut unohduksiin.

A. Matematiikan opettajalle äidinkielen ammattialaan kuuluvia kysymyksiä:

1.Mistä teoksesta on lause: Niin kuin hyvin tiedetään, on Jumala kaikkivaltias, kaikkitietävä ja kaukaa viisas?
2. Luettele lauseenjäsenet lauseesta: Marjatan koira vetää Marjattaa kovasti.
3.Mikä on valokki?
4.Mikä on pluttana?
5.Kuka on Suomen kansallisrunoilija?
6.Kuka on vuoden 2008 Tieto-Finlandia-palkinnon saaja?

B. Äidinkielen opettajalle matematiikan opettajan alaan kuuluvia asioita:

1. Kuinka kuuluu Pythagoraan lause?
2. Mikä on kulman sini?
3. Ratkaise yhtälö 4x – 5 = 2x + 1
4. Minkä alkuaineen kemiallinen merkki on N?
5. Arkhimedeen laki?
6. Mikä on kullan kemiallinen merkki?
7. Mitä tarkoittaa yhtälö E = mc2

A. Vastaukset:
1. Väinö Linnan Tuntematon Sotilas.
2. Marjatan: genetiiviattribuutti
koira: subjekti
vetää: predikaatti
Marjattaa: objekti
kovasti: adverbiaali
3. suomuurain (eteläpohjalaisessa murteessa)
4. kuorittu maito eli kurri (varsinaissuomen murteessa)
5. J.L. Runeberg
6. Marjo T. Nurminen teoksella Tiedon tyttäret.

B. vastaukset:
1. Pythagoraan lause: Suorakulmaisessa kolmiossa kateettien neliöiden summa
on yhtä suuri kuin hypotenuusan neliö.
2. Kulman sini: Suorakulmaisessa kolmiossa kulman (muun kuin suoran kulman) sini on vastaisen kateetin ja hypotenuusan osamäärä. b

3. Yhtälön ratkaiseminen: 4x – 5 = 2x + 1
4x – 2x = 5 + 1
2x = 6
x = 3

4. Alkuaine: typpi (N tulee latinan sanasta nitrogenium).
5. Nesteessä olevaan kappaleeseen kohdistuu ylöspäin kohottava voima, ns. noste, joka on yhtä suuri kuin kappaleen syrjäyttämän nestemäärän paino.
6. Kulta: kemiallinen merkki Au (tulee latinan sanasta aurum).
7. Einsteinin kuuluisa lause: Energia on yhtä suuri kuin massa kertaa valon nopeus toiseen potenssiin.

7 kommenttia:

Allu kirjoitti...

Jäin luokalleni. Matikasta en muista yhtään mitään paitsi kullan merkin ja sekin on latinan ansiosta.
Äidinkielestä oli 1, 2 ja 5 oikein. Pluttanasta luulin, että sillä on jotain tekemistä veden kanssa, plutaamista siis.

Clarissa kirjoitti...

Matikan tehtäviä en uskaltanut edes vilkaista (lukiossa oli lyhytlyhyt matikka), mutta sivistystähän on, kun tietää, mistä kirjasta tietoja voi etsiä, sanoi eräs opettajani aikoinaan. Siispä matikankirja esille ja kertailemaan sitä vähää, mitä on oppinut!
Äidinkielestä opin jopa jotain uutta: murresanat pluttana ja valokki. On siis hyvä pitää silmät auki, kun näitä blogejakin lueskelee.

kato nyt tätäkin kirjoitti...

Matikasta en muuista enää mitään, joten läpikään en pääsisi. Ja pluttanaa en tunne, vaikka olen suomea opiskellut ja murteidenkin kurssin suorittanut. Käsittelin tänään oppilaitteni kanssa puhe- ja kirjakielen eroja, ja selitin, mikä on dösä ja maikka.

Villasukka kirjoitti...

Matikkaa ei uskalla edes vilkaista... Pluttana oli ihan uutta, mutta luttanan olisin tiennyt.

Kiitos neuvoistasi!

kirlah kirjoitti...

Kiitoksia kommenteista. Näytämme kaikki olevan paremminkin kielipuolen ihmisiä.
Itsekin ihmettelen, miten voi kaiken niin totaalisesti unohtaa. En olisi tiennyt yhtäkään noista matikan vastauksista itse.

Ihan huvikseni sitten yritin oikein muistella niitä, ja tuo yhtälöhän ratkaisukin olikin lopuksi ihan helppo, kun siihen perehtyy.

Taitaisi olla matikanopeille järkytys nämä kommentit. Minulla on nimittäin se luulo, että heidän mielestään ihmiset nyt nämä ainakin tietävät.
Vähän yritin toppuutella heitä kysymyksiä laadittaessa, mutta matikka, fysiikka ja kemia ovat niin oma tieteenhaaransa, että voiko niissä ollakaan mitään mitä tavallinenkin ihminen voisi tietää.

Täytyy vielä tunnustaa, että minä peukaloin nuo vastauksetkin vähän ymmärrettävemmiksi. Niissä oli jos jonkinlaisia kaavoja ja kummia kirjaimia. Sitä paitsi ne eivät näkyneet bloggerillakaan.

kirlah kirjoitti...

Vielä tuosta pluttanasta ja kurrista. Tiesikö kukaan, että se on eteläpohjalaisessa murteessa klonnaa!

aimarii kirjoitti...

Ehtoja olisin saanut!
Äidinkielen kysymyksistä selvitin kohdat 2, 4 ja 5.
Hassua - lauseenjäsennys on vielä liki 50 vuoden jälkeen päässä.
Matematiikasta osasin 3, 4 ja 6. Vähän oli hajua Pythagorasta ja Arkhimedeen laista. Luin joskus pitkän matematiikan.
Tämä olikin kivaa aivovoimistelua