Olin opettajakollegani kanssa Libanonissa. Kuvasimme toisiamme erään patsaan vierellä. Paikalle saapui joku paikallinen ”aamutakissaan” ja alkoi anella kollegaltani, että tämä opettaisi hänelle kieliä. Kollegani yritti estellä kaikin tavoin. Tilanne oli niin huvittava, että otin tilanteesta valokuvan. Tämän nähtyään paikallinen aamutakkimies tarjosi minulle kahtakymmentä euroa. Enhän mitenkään voinut ottaa tuollaista rahaa vastaan, jolloin mies kaivoi taskustaan toisenkin kaksikymppisen.
Estelyistä huolimatta mies jätti rahat kouraani. Paikalle saapui miehen tuttava, joka myös antoi minulle vastaan pyristelystä huolimatta kaksikymppisen. Kun siinä seisoin rahat kourassa, kurjan näköisenä, ohikulkevasta turistiryhmästä jokainen työnsi käteeni viitosen.
Juuri kun olin saanut molemmat kourat täyteen seteleitä, heräsin ja päästin kissan pihalle.
5 kommenttia:
Onpas viime yönä ollut levotonta - meillä myös. Minä olin taas yliopistossa, eksysissä ja yritin saada bussia pysähtymään Turun yliopistonmäellä?!? Pääsin kyytiin, istuin kuskin takana ja serkkuni istui bussin perällä. Yritin hirmuisesti viittoa hänelle, että kohta me jäädään pois, mutta hän vain puhui kännyynsä, eikä huomannut, että Suur-Savon museo (Mikkelissä) meni jo....
Miksi en minä nää koskaan rahaunia...Ihanan kissan kuva...
Äärettömän harvoin minäkään unia näen, eikä ikinä ennen ole rahaa tarjottu.
Olipa hauska juttu, pisti melkein nauramaan. Kiitos.
Minut sen sijaan pisti melkein itkemään, kun ei tullutkaan rahaa.
Lähetä kommentti