Taas olen oppinut saksan tunnilla uuden englanninkielisen sanan. Etäsaksan tunnilla oli puhetta pronominaaliadverbeista. Saksan womit merkitsee minkä kanssa. Hih hii, sanoivat oppilaat. Sehän on saman kuin englannin vomit ja merkitsee kuulemma oksennusta. Eniten minua ihmetyttää, miten olen saanut opettaa niin kauan saksan pronominaaliadverbeja vuodesta toiseen, eikä koskaan ennen ole kukaan kiinnittänyt tuohon sanaan mitään huomiota. Ilmeisesti on niin, että nykyään oppilaat oppivat englantia niin monelta muultakin taholta kuin koulusta. Ehkä oppilaat eivät vuosia sitten ole tienneetkään tuota englanninkielistä sanaa. Nyt kun vain tietäisin, missä käyttäisin hyväkseni uutta tietoa.
Tuolla kyseisellä tunnilla oppilaat olivat jo niin kuoleman väsyneitä, että olivat pudota tuolilta. Eivät kuulemma saa yölläkään nukutuksi hyvin, kun kouluasiat pyörivät mielessä. Minua alkaa kauhistuttaa, miten osa oppilaista tekee liikaa töitä, ja osa ottaa taas liiankin lunkisti.
Nämä oppilaat olivat tänäänkin tulleet jo kahdeksaksi kouluun, raskaita aineita koko päivän, sitten osa odottaa kahdesta kolmeen, että päästään aloittamaan varttia vaille kolme etäopetus. Lukujärjestykseen meille on merkitty kolme oppituntia, mutta ei sellaista kukaan jaksa. 60 minuutin rupeamat etäopetusta kerrallaan olisi sopiva annos, mutta monista syistä johtuen se ei onnistu. Me pidämme tuntia niin pitkälle kuin jaksetaan ja loput oppilaat saavat tehdä kotona. Eihän etätunteja kannatakaan haaskata harjoitusten tekemiseen. Nettitehtävät ovat myös hyviä tällaisessa tapauksessa. Tänään olimme kypsiä kotiinlähtöön varttia yli neljä. Viimeiset lauseet eivät sujuneet oppilailta enää kuin sammaltaen. Kyllä loma tekee meille hyvää ensi viikolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti