Onneksi on kylmiä päiviä. Opettaja toivoo aina kylmää toukokuuta. Jos on kylmää keväällä, eivät oppilaat ole yhtään hermostuneita eivätkä vingu ulos aurinkoon. Näin saa vielä jotain opetetuksi.
Koska tänään etäoppilaat olivat poissa, sain tehtyä jo koeviikolle yhdet kokeetkin. Onpahan valmiina, jos oikein helteen puolelle äityy loppukuussa.
Koeviikon valvontalista oli tullut taululle. Vähän jokainen sanoi laittavansa itselleen vähemmän valvontoja kuin tavallisesti, sillä koeviikko ei ole kuin kolme päivää tänä vuonna. Minun aineistanikaan ei mikään ole ns. koeviikolla, kaikki kokeet pitää pitää normaaleilla tunneilla, sillä on niin vähän kuhunkin valinnaiseen tulossa oppilaita, ettei kannata antaa yli puolelle luokkaa vapaata.
No, joka tapauksessa valvonnoista tuli pientä "sanaharkkaa". Sekin oli vain niin sanottua sanaharkkaa, sillä sanomme asioita aika rankasti, jolloin ulkopuolinen saatta pitää meitä ihan jatkuvasti riitelevinä, vaikka mielestämme vain keskustelemme suumme lämpimiksi. Tänään siellä opehuoneessa istui ulkopuolisena joku metsäalan ihminen. Hän kävi luokissa kertomassa jotain metsiin liittyvää ja väliajalla katseli kummissaan ja silmät pyöreinä sanavaihtoa.
Sattui siellä muutakin sanavaihtoa. Matikanope ei meinannut millään käsittää, mihin luokkaan hänen pitää mennä ja milloin ja miksi ja miksi pitää vaihtaa luokkaa. (Siksi muuten, että meille asennetaan yhdet uudet etäopetuslaitteet). Siitä saimme tietysti hyvän syyn "haukkua" kyseisen henkilön, joka tietysti vain naureskeli muistamattomuudelleen ja ymmärtämättömyydelleen. Niin hänen kuuluikin tehdä, mutta oli hauska seurata vierailijan vaihtuvia ilmeitä ja yritystä pitää pokkaa. Joku selvensikin vierailijalle, että tämä opehuone on hullujenhuoneen filiaali.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti