perjantai 21. syyskuuta 2007

Fy fan


Eilen ykköset näyttelivät puhelinkeskusteluja ruotsiksi. Niinpä tietysti joku sai ujutetuksi lauseeseensa rumiakin: Fy fittan, det var fel nummer! Mistähän ihmeestä ne oppiikin aina kaikki, mitä ei niin välttämättä tarvitsisi tietää. Tällä kertaa puolet luokasta höristi heti korviaan uudella tavalla, puolet ei huomannut mitään. En ollut huomaavinanikaan, varsinkaan kun asianosaiset oikein tirkistelivät, mitä se sanoo.

Tänään oli taas äidinkielen ylioppilaskirjoitukset ja kaikki abit siellä. Siinä valvoessani minulla oli aikaa mietiskellä uusiksi koko syysruljanssi.
Miksi ihmeessä pitää olla näin stressaavaa: oppilailla on syksyllä menossa täydet kurssit ja niihin pitäisi lukea läksytkin. Monet kirjoittavat kaksi ja kolmekin ainetta jo syksyllä, jolloin kirjoituksiin pitäisi lukea. Kaiken kukkuraksi ensimmäisen jakson koeviikko pasahtaa aina juuri kirjoitusten aikaan. Jotkut ovat jo ihan puolikuolleita. Miksi tällaista sallitaan?

Jos kerran on luotu sellainen systeemi, että syksyn kirjoitukset eivät ole enää mikään marginaalijuttu, miksi ei sitten muuteta perusteellisesti kaikkea? Miksi ei yksinkertaisesti tehdä niin, että ensimmäisellä jaksolla abeilla ei olisi koulua ollenkaan. Näin heillä olisi aikaa lukea haluamiinsa kirjoituksiin. Siten voitaisiin jokaisesta kirjoitettavasta aineesta järjestää suullinen "tentti" tai jokin muutaman tunnin kertaustuokio. Jos kerran oletetaan, että osa aineista kirjoitetaan jo syksyllä kahden vuoden opintojen jälkeen, olisi oppimääriä vähennettävä niin, että myös syksyllä pystyy saamaan kiitettävän arvosanan.

Luulen, että alunperin syksyn kirjoitukset on tarkoitettu pienelle marginaaliryhmälle, joillekin nopeasti eteneville, ettei kaikkien tarvitse junnata hitaasti. Mutta asia ei ole enää nykyään niin. Jos kirjoittaa esimerkiksi reaaliaineita useampia, on hieman pakko saada osa pois jo syksyllä. Samoin kaksi pitkää kieltä kirjoittava on pakotettu tekemään toisen jo syksyllä, koska kokeet ovat samana päivänä.
Mietin vain, onko tällaisesta koskaan edes puhuttu millään taholla.

1 kommentti:

villasukka kirjoitti...

Niin, silloin ennen vanhaanhan kaikki kirjoittaa pläyjäytettiin kerralla, keväällä - ei ollut mikään ongelma. Syksyllä oli vain korottajia ja reppujen selvittäjiä. Mutta nykyään kaikessa pitää "joustaa" ja "antaa mahdollisuus yksilöllisyyteen".....
Toinen ongelma. Millä ihmeellä fiksut nuoret saataisiin opiskelemaan "pieniä" kieliä? Ei kuulemma huvita kun teetättää töitä... Miten kielistä ja yleensäkin fiksuudesta tehtäisiin lehtien lööppeihin päätyvä muoti-ilmiö kaiken maailman kännäämisen ynnä muun sekoilun sijaan? Näitä minä olen pohtinut viime aikoina.