perjantai 27. helmikuuta 2009

Inhotuksia



Juuri sopivasti mahataudista selviävän ihmisen on Vilukissi keksinyt haaastaa inhokkiruokien luettelointiin. Tällä hetkellä ei oikein minkään ruoan ajatteleminen nostata vettä kielelle, mutta täytyy yrittää.

Olen melko lailla kaikkiruokainen, liekö minulla huono makuaisti vai miksi melkein mikä vain livahtaa kitusiin, mutta

1. piimävelli on inhokkiruoka. Sitä ei ole minulle kukaan yrittänyt tyrkyttääkään sen jälkeen kun Pohjanmaalla alakoulusta pääsin, mutta kauheaa on silti jo ajatteleminenkin.

2. Maksaruoat ovat myös jotain karmeata. Niihin en ollut tutustunutkaan ennen kuin opiskeluaikana. Kun lapset olivat pieniä, tein joskus itsekin maksapihvejä, että lapset oppisivat syömään kaikenlaista ja monipuolista ruokaa.
Muutama vuosi sitten täällä koulussa entinen rehtorimme peräti kielsi keittolan väkeä tekemästä maksaruokia vedoten oppilailta tulleeseen palautteeseen.

3. Lampaanliha maistuu minusta niin hielle, että jos sellaista on joskus tarjolla, syön sitä irvistellen.

4. Vanhanajan fläskisoosi on saanut minulta porttikiellon sen jälkeen kun kotoa lähdin. Olen ymmärtänyt, että läskisoosi eri ihmisille merkitsee eri asioita: toiset ymmärtävät, että se on lihaista sianlihakastiketta, mikä minustakin on ihan OK, mutta se ennenvanhainen pelkästä läskistä tehty soosi: ei hyvä. (ei kai ollut varaa lihaa laittaa).
Muutenkin läski lihassa inhottaa minua. Kerran koulussa ruokapöydässä joutui pehmeä löllö läskinpala suuhuni. Silmäni alkoivat pyöriä päässä ja vastapäätä istuva luuli, että sain jonkin kohtauksen.
Kuulin kerran eräästä lapsesta, joka tykkäsi kovastikin läskistä ja karjalanpaistia hänelle annettaessa lapsi sanoi: anna minullekin sitä liukasta lihaa.

5. Viidettä inhoruokaa on vaikea keksiä. Oikein kun mietimällä mietin, mitä en mielelläni söisi, tulee mieleen hapankaali, Sauerkraut, mutta sitä ei juuri muualla tuputetakaan kuin Saksassa.

On taas vaikea valita pelkästään viittä henkilöä, joille heittäisin haasteen luetella inhoamiaan ruokia, siksi haastan kaikki, jotka tämän näkevät. Jännä nähdä, miten toisten suosikkiruoka voi toista inhottaa.

Vaihdoinkin tähän toisen kuvan (suurennetusta näkee paremmin), kun vasta jälkikäteen muistin, että olin ottanut kotona käydessä mielestäni erikoisen ruokakuvan, joka sopi tähän yhteyteen. Haimme nimittäin eka iltana Kotipizzasta pizzat ja isä (80 v) tykkää syödä pizzat puolukkahillon ja suolakurkun kanssa!! Makuja täytyy siis olla monenlaisia! Mutta ei kai se mitään. Jos kerran italialaiset tilasivat pizzoja, jossa on kasapäin simpukoita kuorineen, niin meneehän se tämäkin.

6 kommenttia:

vilukissi kirjoitti...

mielenkiintoista lukea toisten inhokkiruuista ja selityksiä inhoon ja mä jo ihmettelinkin tuota pitsan kuvaa ennen kuin luin...aika hyvin. Meistä se toinen laittaa tavallisen nisunpalan tai korpun päälle joskus voita ja makkaraa...apuuva. En ookaan saanut lammasta aikoihin, siinä on kieltämättä kostuneen villalapasen maku (ja haju)..Miten olosi?

Katilein kirjoitti...

Hah hah! Isäsi yhdistelmä on mielenkiintoinen!

Olen aikalailla samaa mieltä noista inhokkiruuista, vaikka piimävelliä en olekaan ikinä joutunut maistamaan.

kirlah kirjoitti...

Pitäisikin joskus oikein kysellä, millaisia kaikenlaisia hulluja makuyhdistelmiä ihmiset keksivätkään ja vieläpä tykkäävät!

Saksalaisetkin laittavat joka aamu ihan tyytyväisinä saman paahtoleivän päälle voita, juustoa ja vielä hilloa. Ja sitten ihmettelevät, kun suomalaiset laittavat tomaattia ja kurkkua.

sauerkraut kirjoitti...

Vai ei minusta pidetä täällä???!! :D

Löysin joskus viime syksynä blogiisi, mutten ole aikaisemmin kommentoinut. Nyt kun nimimerkkini mainittiin täällä, päätin uskaltautua kommentoimaan.

Blogiasi on ollut mukava lukea. Minusta piti tulla kolleegasi, mutta kohtalo eli aineenopettajan pedagogisten opintojen opiskelijavalitsijat päätti toisin.

Meita kirjoitti...

Entäs hapansilakka?

kirlah kirjoitti...

Sauerkraut: Willkommen, willkommen! Harmi, ettet ole päässyt haluamallesi alalle, kyllä tämä ihan kivaa hommaa on. Jospa vielä tulevaisuudessa?

Meita: jestas, olin ihan kokonaan unohtanut, siitä on niin kauan kun olen syönyt hapansilakkaa, siis hapansilakan, yhden ainoan.

Niille jotka eivät tiedä, millaista hapansilakka on, mainittakoon, että se on ruotsalaisten herkkua, 2 viikkoa huoneenlämmössä hapatettua silakkaa. Haju on kuin huonosti hoidetussa vessanalusessa kesäkuumalla.