Enää muistoja vain

Saa nähdä, millaista on huomenna mennä töihin, kun on ensimmäinen päivä vieraan vallan alaisena. Itsenäisen lukion tarina on nyt sitten loppu, olemme vain jokin naapurikaupungin sivupiste. Vielä ei ole tuntunut missään, saa nähdä miten jatkossa, kun palkka rapsahtaa tilille jonkun muun maksamana.

Nykyisten ja entisten kollegojen kanssa on vähän tuumailtu, että alkaisimme työstää kirjaa lukiomme taipaleelta. Nythän sellainen on tehtävä, kun on vielä kaikkia asioita tuoreessa muistissa. Kunhan tästä urkenen, laitan lehteen ilmoituksen, että saavat entiset oppilaat ja opettajat ruveta lähettelemään muistojaan. Tarkoituksenamme on tehdä faktatiedoista pelkkä lyhyt luettelo, mutta kouluelämän ja ajan muuttumisen kuvaisimme kaikenlaisten tarinoiden kautta.

Heti tuli jokaisella mieleen kaikenlaisia muistoja eri tilanteista. Nyt vain ilmeni ongelma, millaisia asioita voi kirjaan laittaa. Jollain kurssilla on joku ohjaaja joskus sanonut, että ei pidä kaihtaa arkojakaan asioita, ne juuri antavat kuvan aikakaudesta ja niihin suhtautumisesta. Tässä on vain se ongelma, että pienellä paikkakunnalla kaikki tunnistavat heti henkilöt.

Pari entisten oppilaiden kertomaa juttua pitää kertoa tässäkin. Nämä vain ovat kai tapahtuneet yläasteen puolella, joten eivät taida päästä tuohon kirjaan.
Eräs miesopettaja oli saanut tehtäväkseen pitää seksiopetusta kasiluokkalaisille. Opettaja oli ollut alusta lähtien kovin vaivautuneen oloinen. Kun piti ruveta asiaa puhumaan, oli opettaja nojannut käsillään opettajan pöytään, ja puhuessa oli opettajan oikea jalka heilahtanut suoraan vaakatasoon sivulle. Pian heti vasen jalka taas suoraan sivulle. Koko puhumisen ajan oli tuota heiluttelua tapahtunut, ja vaikean asian loputtua loppunut jalan heittokin. On mahtanut olla oppilaista koomista.

Toinen juttu 80-luvun lopulta. Oli ollut 7-luokan uskontotunti, opettajana eläkeikää lähestyvä mies. Opettajan korviin ei ollut vielä kantautunut, että keskisormen nosto tarkoittaa jotain hävytöntä. Opettaja oli asiaansa tehostaaksen ja painottaakseen nostanut sormensa - nimenomaan keskisormen - ja sitä heiluttaen puhunut: Se Jumalan rakkaus, se on sitten hyvä ja tärkeä asia.

Kuulin vielä sellaisenkin mielenkiintoisen asian, että spriimonistuskoneiden tultua kouluihin on kouluissa kierrellyt alkoholitarkastaja, ettei vain alkoholia ole väärinkäytetty. Tuota en tiennytkään, sillä omana työssäoloaikanani on aina ollut jo valokopiokoneet.