torstai 22. tammikuuta 2009

Lupasivat minulle ryypyt


Tuttavan tuttavalla on lastenhoito-ongelma, sillä hän on vuorotyöläinen ja yksinhuoltaja. Lapsi tarvitsisi hoitopaikan, jossa voi silloin tällöin tarvittaessa olla yötäkin, koska sukulaisiakaan ei asu samalla paikkakunnalla.

Lapsen äiti oli keskustellut kunnan päivähoidosta vastaavan henkilön kanssa, oli yritetty löytää erilaisia vaihtoehtoja ongelman ratkaisemiseksi. Yksi mahdollisuus olisi ollut viedä lapsi silloin tällöin vanhustentaloon, siellähän on hoitajat yötä päivää jo muutenkin olemassa. Lapsen äiti oli tästä kauhistunut ihan suunnattomasti. Laittaa nyt lasta vanhojen ihmisten kanssa samaan!

Tulipa puheeksi tänään oppilaitten kanssa vanhusten ja pikkulasten yhteishoito. Kerroin tuon kuulemani tapauksen oppilaille ja kysyin heidän mielipidettään. Olin kovin ilahtunut, että eivät tyrmänneet heti suoralta kädeltä. Erittäin myönteisesti suhtautuivat ja alkoivat pohtia mitä hyötyä eri sukupolvien yhteiselosta olisi, mutta osasivat ottaa hyvin huomioon myös erilaisia mahdollisia ongelmia. Positiivista. Ei välttämättä heti tyrmätty uutta ja outoa asiaa.

Tietysti keskustelu poikkeaa aina pääasiastakin, ja alkoivat pohtia myös sitä, miksei vanhuksille anneta viinaa. Kun minä puolestani vannotin, että kun minä olen avopalvelukeskuksessa ja oppilaat hoitajinani, ei minulla saa teettää mitään toisarvoista olematonta askartelua, vaan jotain kunnollista, lupasivat tuoda minulle sudokuja ja ristikoita ja antaa ryypytkin!

15 kommenttia:

Rita kirjoitti...

Minusta TODELLA hyvä idea saattaa lapset ja vanhukset yhteen. Olen tehnyt havaintoja että tykkäävät toisistaan. Aina on poikkeuksia mutta pysykööt sitten syrjemmällä - tarkoitan vanhuksia jotka eivät välitä olla lasten seurassa.

kato nyt tätäkin kirjoitti...

Kommentoin tuota sivupolkua. Ihan kauheaa, jos miehen 94-vuotias mummo ei nyt hoitokodissa enää saisikaan vehnäoluttaan. Vaikka eihän tuo mitään alkoholia olekaan, ei ainakaan täällä Baijerissa.

vilukissi kirjoitti...

Joo, uskon, että se voisi jopa onnistuakin! Lapsi saisi tottua vanhuksiin (ja kaikilla lapsilla ei ole edes mummoa tai pappaa lähellä tai ei ole ollenkaan) ja vanhuksilla olisi ns. "lapsenlapsi" lähellä. Aivan kuin joissakin vanhustentaloissa on kissa! Tuohan olisi erittäin ns. normaalia elämää! ja tuota niin...kannatan, että olisi myös jonkinmoinen pubikin...ei sille lapselle, mutta halukkaille! Miksi sen elämän pitäisi muuttua kokonaan, kun joutuu/pääsee vanhustentaloon!? Tulisi olla valinnanmahdollisuuksia! Jos mulla olisi vastaanvanlainen tilanne pienen lapseni kanssa, niin minä veisin hänet yöksi vanhustentaloon! Sehän olisi vain rikastuttava kokemus, kaikinpuolin.

Katilein kirjoitti...

Hih hih, hyvät olisivat oppilaiden tuomiset :)

Tuota mallia on joskus ehdotettu (en tiedä onko jopa toteutettukin), jossa lapset ja ikääntyneet olisivat yhdessä. Ei pöllömpi idea, tämän mallin vanhainkotiin voisi valikoitua ja voitaisiin valikoida sellaisia vanhuksia, jotka pitävät lapsista.

kirlah kirjoitti...

Rita: Niin minustakin on hyvä idea. En ymmärrä, miksi lapset, nuoret, opiskelijat, aikuiset, vanhukset lokeroidaan omiin lokeroihinsa. Huomasin jo omana opiskeluaikanani, miten kummallista oli, että jokapäiväiseen elämääni ei aikoihin kuulunut kuin itseni ikäisiä opiskelukavereitani. Samoin kotieläimiä voisi olla, mikäli ei ole allergisuutta.

kirlah kirjoitti...

Kato nyt tätäkin: Niin. Saksassa kaikki on toisin. Täällä on vieläkin kauhistus, jos hoitokodissa tai koulussa vilahtaa olutpullokin.

minulla oli kerran tilaisuus päästä Erlangenissa koulun päättäjäisiin. Päätösjuhlan jälkeen vanhemmat pitivät koulun puutarhassa grillijuhlat. Silmäni levisivät, kun koreista levitettiin esille paksut pihvit ja viinipullot. Ei tulisi kuuloonkaan suoamalaisessa koulussa.

Täällä mennään koulun päätteeksi korpeen alasti hikoilemaan johonkin kuumaan hirsimökkiin. Kärtsätään hampparinväärää kuumilla kivillä ja juodaan pullosta pelkkää lähdevettä. (vai mitä kirkasta lie).

kirlah kirjoitti...

Katilein: Hoitokodeista voisi tehdä kodinomaisempia. Vaikka vanhukset eivät enää paljon jaksaisi leikkiäkään lasten kanssa, iloisen hyörinän ja leikin seuraaminenkin auttaisi varmaan virkeämpänä pysymiseen. Nykyäänhän vanhat näkevät melkein vain valitusta ja kolotusta.

vilukissi kirjoitti...

luetko paljon?

Allu kirjoitti...

Saksassa on viime vuosia yritetty lisätä vanhusten ja lasten yhdessäolemista. Tässä pieni filmi:
http://www.wdr.de/mediathek/html/regional/2007/09/24/lokdo_01.xml

Hanneles paradis kirjoitti...

ryyppy kuulostaa reilulta.

Hannele kirjoitti...

Eläkeläisiä on kouluissa, vapaaehtoisesti. Juttelemassa ja tollasta. Saavat lounaan "palkaksi", syövätkin lasten kanssa. Ulkona rastilla, tunnilla voivat auttaa jotain.

Ruotsissa, Göteborgissa.

Jaanuska kirjoitti...

Se on aivan loistava idea. Olen kerran vieraillut päiväkodissa jolla oli tiivis yhteistyö läheisen vanhainkodin kanssa ja molemmat saivat yhteistyöstä todella paljon.

Tuosta aiemmasta postauksesta tuli mieleeni arvoitus. Usein opettajakollegojeni kanssa arvuuttelimme toisiamme ja tämä oli minusta yksi parhaista.
"Minulla on sekatavarakauppa, minä myyn kaikenlaista, mutten mitään uutta. Myyn Mersuja, mutten Ladoja. Myyn uimapukuja, mutten bikinejä. jne." Käytännössähän muut kyselevät minulta myynkö sitä taikka tätä ja minä vastailen joko kyllä tai ei. Joillakin kestää kauan ja toiset taas hoksaavat heti.

Hauskaa viikonloppua!

kirlah kirjoitti...

Näyttää siltä, että vanhusten ja lasten yhteiseloa on vähän siellä täällä, mutta kovin kokeiluluontoisesti, se ei ole vielä ihan itsestäänselvää ja luonnollista.

Allulle kiitokset tuosta videonpätkästä. Se oli kiva. Juuri tuo, että vanhemmat ihmiset yhdessä puuhaavat lasten kanssa oli kiva nähdä. Vanhempi sukupolvi voi siirtää aina jotain suunnattomasta elämänkokemuksestaan uudelle sukupolvelle ihan huomaamatta.

Vilukissi: Kyllä jotakin. Miten niin?

sho(e)paholic kirjoitti...

Minua kyllä kauhistuttaa tuo ajatus. Tämä johtuu siitä, että oma ukkini on omaishoidossa, mutta aina silloin tällöin joutuu menemään hoitoon tällaiseen vanhustentaloon, jotta mummini saa lomaa. Joka kerta ukkini tulee viikon reissulta takaisin ihan sekaisin. Menee kuukausi, että hän ei enää puhu sekavia. Olen nähnyt, mitä näissä vanhustentaloissa tapahtuu ja oma pikkusiskoni on aina kauhuissaan käydessään ukkiani katsomassa. Vanhukset ovat poikkeuksetta joko vuoteessa 20 tuntia päivästä tai menettäneet järkensä (tosi nätisti sanottu). Monet mummot juttelevat nätisti pöydässä aivan uupaduupaa, mikä ei sinänsä ole vaarallista, mutta sitten he saavat myös raivokohtauksia ja vaaditaan useampi hoitaja taltuttamaan. En missään nimessä haluaisi omaa lastani tällaiseen paikkaan. Valitettavasti yleensä vanhukset, jotka laitetaan "laitokseen" ovat jo siinä kunnossa, että heidän kanssaan ei kotona pärjää. Jos kyseessä olisi vanhuksia, jotka eivät olisi arvaamattomia, niin olisin tämän ajatuksen kannallakin jopa. Saa sanoa ennakkoluuloiseksi minua, mutta tämä on oma kokemukseni yhdestä ainoasta paikasta, jonne lastenhoito ei sopisi.

kirlah kirjoitti...

Sho(e)paholic: Tuo on varmaan totta. Ei varmaan ihan joka osastolle sovi lapset.

Erittäin hyväkuntoiset vanhukset, jotka jaksaisivat lasten kanssa vielä puuhastella, ovat nykyään aika paljolti kotona itsekseen.

Eräs tuttavani muuten kuulutti omalle alle kouluikäiselle lapselleen "isovanhempia". Lapsen omat isovanhemmat ovat kuolleet eikä lähellä ole muitakaan sukulaisia.

On varmaan paljon jo juuri esim. eläkkeelle jääneitä iäkkäämpiä ihmisiä, jotka mielellään katsoisivat lasta ja leikkisivät tämän kanssa esim. äidin käydessä kampaajalla.

Mutta nämäkään asiat eivät ole yksinkertaisia. Jokainen tapaus on ratkaistava tietysti yksilöllisesti.