Tänään oli koulukuvaus.Säpinää, huulien punaamista, tukan laittamista. Onko huulet hyvin, kenen vieressä istun, hymyilenkö, tuliko silmät kiinni, loistavatko linssit?
Kaikkea tällaista sähläystä kuuluu tuohon hetkeen. Ihmeen hyvin kuvaajat osaavat ottaa jokaisen luokan, ymmärtävät oikuttelevaakin, joka ei istuisi jonkun tietyn vieressä, mutta jonka pitää välttämättä saada istua jonkun toisen kanssa.
Koulussa on joka vuosi ollut perinteenä Lucia-juhla 13.12. Tuota varten olin kutsunut paikallislehden toimittajan samaan syssyyn kuvaamaan tulevan Lucia-kulkueen osallistujat. Viikon kuluttua kuvat ovat lehdessä ja yleisö saa äänestää, kenestä tulee tämänvuotinen Lucia.
Ihmeellistä, että yhä harvempi ottaa osaa tällaiseen. Ennen (pientä pakkoa käyttäen) jokainen ykkösluokan tyttö automaattisesti oli mukana. Nyt ei auta keppi ei porkkanakaan. Ei edes pizzakortti houkutellut kuin sen verran, että saamme kulkueen kasaan.
1 kommentti:
Meillä ruotsin opet toteuttavat Lucia-kulkueen vain joka 3. vuosi - pysyy tuoreena tapahtumana. Ja homman hoitavat ihan vapaaehtoiset 9-luokkalaiset tytöt.
Lähetä kommentti