Suomessa ei saa hymyillä. Sehän nyt on aina tiedetty. Tänään sain vain taas vahvistuksen siihenkin asiaan. "Mitä mua katot", kommentoi eräs oppilas, kun jotain opettaessani katseeni kiersi oppilaasta toiseen.
Mutta ei se vielä siihen jäänyt. "Mitä sinä virnuilet?" kysyi eräs kollega ruokapöydässä. Kauhistuin. Minkähänlainen virne minulla mahtaakaan olla naamalla tietämättäni, kun tuollaisia kommentteja kuulee. Täytyy kai ruveta pitämään peiliä mukana ja harjoitella kaikkia miellyttävä ilme.
Mutta kyllä yleinen tosiasia on, että jos aamulla tulet kouluun iloisena ja sanot hyvän huomenen hymyillen, on kommentti takuuvarmasti juuri tuo "Mikäs sua vaivaa?" tai "Mitä virnuilet?" Parhaiten saa ystäviä ja ymmärtäjiä, kun ensimmäiseksi valittaa säästä, seuraavaksi siitä, että oppilaat eivät sano päivää ja sitten voi alkaakin jo haukkua oppilaiden osaamattomuutta ja hyppytuntien paljoutta tai muuten vain laittaa suun mutruun. Oikein kun sormilla vielä venyttää suupieliä alas päin, sitä parempi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti