perjantai 9. marraskuuta 2007

Sinuttelua ja teitittelyä

Ja taas kävi niin, että abit lähtivät tutustumaan jonnekin Tekniseen korkeakouluun, joten minulta menivät taas kaikki ruotsin ja saksan tunnit. Ei kai sitä pitäisi ottaa niin vakavasti, ainakaan niin kauan kuin saman rahan saan, oli minulla oppilaita tai ei. Sitä vain ei tahdo päästä siitä tunnollisuudesta, että olisi mukava nähdä jotain tuloksiakin.

Minulla oli vain suomea vaihto-oppilaille. Näytin heille tänään myös Rhodoksen kuvia, sillä varsinkin Susanne halusi nähdä kuvan opettajistaan, jotka tapasin kokouksessa. Olin kyllä sanonut hänelle, että opettajat olivat Gabi ja Christine, mutta hänellä ei ollut aavistustakaan, keitä nämä olivat, sillä Saksassahan käytetään aina opettajista sukunimiä. Ja vieläpä niin että sanotaan aina esim. Herr tai Frau Schumacher.
Susanne muuten sinuttelee minua aina suomea puhuessaan, mutta saksaa puhuessaan ei vahingossakaan sinuttele.

Aika jännä, että me opettajat muuten käytämme tässä Comenius-projektissa toisistamme pelkkiä etunimiä, vaikka ihmisiä on kahdeksasta eri maasta. Kukaan ei tiedä toistensa sukunimiä, paitsi jos on esim. sähköpostiyhteydessä jonkun kanssa. Eli mahtaa saksalaisilla olla olemista, kun kukaan ei teitittele toisiaan. Toisaalta, englannin kielellähän sinuttelu käy niin mukavasti muutenkin.

Vaikka kylläpä muuallakin vielä teititellään. Seitsemän vuotta sitten olin edellisen projektin yhteydessä Belgiassa ja asuin sikäläisen englanninopettajan luona. Kommunikoimme niin, että minä puhuin aina saksaa ja hän englantia, koska puhuminen siten kävi nopeammin, mutta kumpikin ymmärsi toistensa puhumaa kieltä.
Kuinka ollakaan, huomasin kerran yhtäkkiä, että olin koko ajan suomalaiseen tapaan sinutellut häntä. Kysyin häneltä, onko teitittely Belgiassa tavallista. Hän sanoi, että yleensä teititellään, mutta meidän kesken ei ole väliä. Kun sitten kerran nousin autosta, hän ojensi minulle unohtamani laukun sanoen: "Ihre Tasche!" , mikä tarkoittaa: "Teidän laukkunne". Eli ymmärsin, että olin sittenkin tehnyt virheen ruvetessani muitta mutkitta sinuttelemaan.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Tänään pois lähtevä italiainen vaihotyttömmme sinutteli englanniksi mutta teititteli ranskaksi (italiaa en osaa tarpeeksi). Itse olen saanut sellaisen kasvatuksen, että teitittelen jopa suomeksi monia itseäni vanhempia ja tuntemattomia. Ranskaksi teittely on minulle automaattinen tapa.