Taas on tanssittu tähtien kanssa ja luettu internetistä kuinka joku on tiputettu, joku on haukuttu, joku pettyi ja itki, joku suuttui. Ja tietysti taas väärät henkilöt on pudotettu kuten asiaan kuuluu.
Minua on ihmetyttänyt jo vuosikausia, miksi televisiossa suuri osa ohjelmista on sellaisia, joissa kaikki se, mitä mm. minä olen elämäntyökseni yrittänyt neuvoa ja hyvänä pitänyt, isketään lyttyyn. Ja hups, kaikki mitä olen saanut vuosien työn tuloksena aikaan, humahtaa olemattomiin hujauksessa.
Olen yrittänyt pitää johtotähtenäni ja neuvoa muillekin, että toisia ei pidä haukkua eikä parjata. Ketään ei saa lyödä lyttyyn. Ja kuinka ollakaan, ohjelmassa kuin ohjelmassa joku arvostelee ankarasti, ja paremmuus ratkaistaan pudotuspelillä, mikä on kai aika rankkaa asianosaisille.
Tanssii tähtien kanssa -ohjelma ei ole pahimmasta päästä. Tuomaristo on mielestäni kylläkin asiallinen, pitäähän ihmiselle antaa palautetta. Toista sitten on vaikkapa Idols tai Talent. Niissä minusta ei korrektiudesta ole tietoakaan. Kun ensimmäisen kerran näin tuomariston arvosteluja, olin pöyristynyt. Jos minä sanoisin oppilaille sillä tavalla, olisin saanut potkut jo aikoja sitten. Saman asian kun voi sanoa niin monella eri tavalla.
Vai onko toisaalta niin, että nykyihmisiä on käsitelty liian pumpulissa, kun kukaan ei kestä minkäänlaista kritiikkiä. Aina pitäisi vain kehua, vaikkei kehumisen aihetta ole. Vaikka palautetta yritetään antaa asiallisesti, alkaa valtaisa valitus.
Ei ole ohjelmaa, jossa ei haukuttaisi ja juoniteltaisi selän takana. Amazing race ja Selviytyjät ovat oikein malliesimerkkejä siitä. Ja televisio on hyvä opettaja. Jos oppilaiden kanssa otan puheeksi ja kyseenalaistan käyttäytymisen nykyohjelmissa, katsovat oppilaat minua hömistyneinä. He eivät ole välttämättä edes tulleet ajatelleeksi, että toisinkin voisi olla.
Tai kaiken huippu oli muutama vuosi sitten Heikoin lenkki -ohjelma, jossa Kirsi Salo esitti kysymyksiä ja oikein keksimällä keksi ilkeilyjä kilpailijoiden vaatteista tms. (tai ei juontaja itse, vaan tiimi oikein yhteistyössä). Minusta puolustukseksi ei kelpaa: mutta sehän kuuluu ohjelman formaattiin.
Pakkoko on ottaa sellaisia formaatteja, miksi ei keksitä itse fiksumpia ohjelmia. - Vaan katsoisiko niitä kukaan? - No haittaisiko sekään?
****
P.S. Valokuva on otettu tänään päivällä. Halusin näyttää, miten eteläisessä, mutta silti itäisessä Suomessa on vielä paljon lunta, minä kun kateellisena luen muiden blogeista lumettomasta pääsiäisestä. Tosiaalta halusin kuvata myös sitä, miten joulun tienoilla ihana tunnelmallinen ja kaunis joulusäämme vaati veronsa. Monilta metsänomistajilta menivät puutaimikot pilalle. Puut eivät ole vieläkään nousseet pystyyn, eivätkä ilmeisesti enää kunnollisiksi kasvakaan.
3 kommenttia:
Ja kun oppilaat laukovat toisilleen tyyliin "kyllä oot läski" tai "onpas sulla kauhee pusero tänään" ja minä puutun asiaan, puhutaan hyvistä tavoista ja siitä mitä voi tai ei voi tehdä/sanoa, kuuluu vastaus:"Mutta tekeehän ne noin telkkarissakin". Yritä siinä sitten...
Aikuisilta suomalaisilta ei oikein edes onnistuisi sellainen kieroilu, sitä pidetään täysin moraalittomana. Nuoret ja vasta aikuistuneet ovat kasvaneet erilaisten vaikutteiden ympäröimänä. Television todellisuudessa kieroilusta annetaan palkkioksi miljoona.
Meillä tuo kaikki on uutta. Mutta miksi ihmiset hyväksyvät tuollaisen kaikenlaisen kieroilun. Ei sellasita olisi tv:ssäkään elleivät kaikki tyytyväisinä niitä katsoisi.
Pelottaa vain millaisia suomalaisetkin ovat parinkymmenen vuoden kuluttua. Nyt jo huomaan suuren eron oman ikäpolveni ja vaikkapa vanhempieni ikäpolven välillä. Jossain asioissa on menty parempaan, jossain huonompaan.
Lähetä kommentti