Saksantunnilla ei nauhuri, jossa on sekä kasettipuoli että cd-puoli, suostunut avaamaan cd-luukkua ensin ollenkaan. Kone on tehnyt sen ennenkin ja tiesin, että sitä on rempattava vähän. Sammutettava, laitettava uudelleen virta jne. Joku oppilas erehtyi ihmettelemään, miten meillä on niin aataminaikuiset vehkeet, miksi kunta ei osta uusia, jne jne.
Kauheasti minä ihmettelen, mitä oppilaat olisivat ostamassa lisää ja mistä ne vehkeet niin vanhoiksi ovat muuttuneet. Ne ovat melko uusia. Meillä on saman näköisiä pienempiäkin laatikoita, joissa on pelkkä cd-soitin, mutta tila myös muistitikulle, ja ne koneet eivät ole kuin puoli vuotta vanhoja! Ja varmasti ovat nykyaikaisempia kuin monen oppilaan kotona.
Miksikähän on niin, että jos kone ei ole ulkonäöltään viimeisen muodin mukaan muotoiltu ja virtaviivainen, se on muka vanhanaikainen ja vanha? Ja miksi pitäisi ostaa uusi kone, jos vanha toimii? On meillä vielä "ikivanhoja" pelkkiä kasettisoittimiakin ja suurin osa niistäkin toimii.
Kouluun on pakko ostaa musta laatikko, jossa on sisäänrakennettu kaiutin. Eivät ne pienet nätit sievät söpöt soittimet, joita nuorille tuo joulupukki tai kummitäti ostaa, kuuluisi isossa luokassa. Ei varsinkaan kun aina joku siirtelee jalkojaan ja niistää ja köhii. Kyllä meillä on ihan hyvät laitteet, en ole missään muussa maassa nähnyt niin paljon teknologiaa kuin Suomessa. Ja olen sentään käynyt kouluvierailuilla Saksassa, Italiassa, Belgiassa, Hollannissa, Espanjassa ja Kreikassa. Kyllä niissä muissa maissa on vieläkin melkein järjestään liitu ja leuka -systeemi, joka on valttia.
Olen puhunut ja huojentanut mieleni - dixi et animam levavi. Näin sanoivat vanhat roomalaisetkin..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti