Koulunpito meinaa jäädä nykyään ihan sivuseikaksi. Ensin oli ne saksalaiset pari viikkoa, oli Pietarin-matkaa, sitten oppilaita oli yrittäjyyskurssilla, ja vähän väliä tulee joku sanomaan, että on kissanristiäisiä tai läksiäisiä tai eläkejuhlia. Huomenna mennään koko lukio ja ysiluokkalaiset Haukivuorelle tutustumaan sikäläisiin opettajiin ja oppilaisiin. Nyt on meidän vuoromme, hehän olivat täällä tammikuussa. Siinä sitten luttaantuu koko päivä. Opettajilla on vielä kolmesta kuuteen VESO:n puolikas. Väsyttää jo etukäteen kun ajatteleekin.
Mutta ei ole koulu ainut paikka, jossa nykyään ei ole ihmisiä mailla halmeilla. Yritin äsken mennä kunnantalolle faksaamaan Saksaan erään paperin, mutta kaikki olivat jossain palaverissa. Siellä joku toinenkin haikaili virkailijoiden perään ja sanoi käyneensä jo yhdeksältä katsomassa. -No silloin oli yks toinen palaveri, sanottiin. Yritin toimittaa erästä toistakin asiaa ja etsimäni henkilö vilahti käytävällä. Hän pölpötti jotain kännykkäänsä mutta huitoi minua menemään ulos. No minähän läksin niine hyvineni ja ihmettelen vain mikä on se päämäärä, jota varten me ihmiset olemme niin tärkeitä ja kiireisiä, kun mikään asia ei kumminkaan hoidu. Tämä kaikki on näennäistyötä!
Tässäpä ne sitten minun työt ovatkin tältä viikolta. Torstaiaamuna varhain lähden Viroon. Kansalaisopiston vironopettaja on virolainen ja hän on järjestänyt matkan Rakvereen. Ajattelin, että kun kerran melkein kotiportilta lähdetään, lähden mukaan. Olen jo ihan väsähtänyt sellaisiin matkoihin, joissa pitää itse kysellä kaikki kulkuvehkeet ja majoitukset ja muut. Aikaa haaskaantuu turhuuteen eikä ehdi juuri oleilla ja nauttia. Nyt aion vain löhöttää autossa ja nauttia maisemista.
Tälle matkalle ilmoittautuminen kävi aika hauskasti talvella. Ilmoittautuessani mukaan ilmoitin samalla erään ystäväni huonekaverikseni, mutta en muistanut ilmoittaa hänelle, että hänkin on lähdössä matkalle. Vasta kun tuli laskun maksamisen aika, kiireesti ilmoitin tekstiviestillä, että tietääkö hän olevansa lähdössä minun kanssani Viroon. Vastasi, ettei tiennyt, mutta nyt siis tietää.
5 kommenttia:
Työpaikassani yritämme pitää kaikki palaverit aamulla työaikana, mutta niin, että ovet ovat vielä kiinni asiakkailta. Olen seurannut nyt johtajiemme palavereita; niitä alkaa olemaan melkein joka päivä...joskus tosissaan tuntuu, että menenkö suoraan kysymään, että mitäs saitte irti palaverista,e ttä onko jotain, minkä meidänkin tulisi tietää...mutta parempi, kun en tiedä, saivatko mitään irti, heh. Hyvä sattumus tuo, että meinasit unohtaa ilmoitta kaverille,e ttä sekin on tulossa matkalle!!
Vilukissi: hyvä kun muistin, olis kaveri saanu sätkyn, kun lasku olis tullu ennen minun ilmoitustani.
Käy nappaamassa multa nappi "love your blog award" -nappi. Olet sen ansainnut!
Sinulle on tunnustus blogissani. Heh, taas Vilukissi ehti tännekin. Eli sama nappi. Arvasinhan sen :)
Vilukissi ja Vallaton mummeli: kiitosta vaan kovasti, käyn heti hakemassa, kun vain ehdin. Olen otettu kunniasta.
Lähetä kommentti