sunnuntai 13. huhtikuuta 2008

Kielipainotteinen tutkintomme


Kakkoset ovat jo valinneet ensi vuoden kurssinsa. Ongelman tuottaa yhä edelleenkin se, että jos haluaa kirjoittaa kaksi pitkää A-kieltä, kuten meillä tavallisesti saksa ja englanti, on ne kirjoitettava samana päivänä. Näin ollen toinen on kirjoitettava jo syksyllä, jolloin ei ole ehditty käydä edes kaikkia tarjolla olevia kursseja läpi. Vielä olisi siis kirveellä töitä ja uudistettavaa ylioppilastutkinnossa ja lukion ainevalikoimassa.

Opettaja-lehdessä oli kysely, mitä ajattelemme siitä, että ruotsi ei ole enää aivan pakollinen kirjoitettava ylioppilaskirjoituksissa. Minusta se on vain hyvä asia. Olin ihmetellyt jo omilta lukioajoiltani lähtien, miten kielipainotteinen Suomen ylioppilastutkinto oli. Oppilas saattoi kirjoittaa vaikkapa viisi kieltä ja vain yhden muun aineen! Oppilaalla saattoi olla tällainen todistus: äidinkieli, englanti, ruotsi, saksa, venäjä ja matematiikka. Jos matikan sijaan valitsikin reaalin, oli vielä valtava valinnan mahdollisuus eri aineiden välillä. Nyt on sentään saatu jotain järkeä kirjoituksiin.

Elleivät kaikki vielä tiedä nykyisestä järjestelmästä, tässä lyhyesti: Oppilaan on kirjoitettava vähintään neljä pakollista ainetta. Äidinkieli on kaikille pakollinen. Kolme muuta pakollista ainetta valitaan seuraavista neljästä: ruotsi, englanti (tai jokin muu pitkä kieli), matematiikka ja reaali. Jokaisen näiden ryhmän sisällä on vielä monia valinnan mahdollisuuksia. Ylärajaa kirjoitettavien aineiden määrässä ei ole.

Kielipainotteisuudesta johtuen minulla on ollut oppilaita, jotka ovat tosi hyviä kielissä, mutta jotka eivät ole valitettavasti sitten juuri muusta mitään tienneetkään. Onko sellaisella oppilaalla mitään käyttöä kielille, jos ei ole mitään sanottavaa? Reaaliaineet olisi tärkeää lukea hyvin osatakseen keskustella osaamillaan kielillä.

Sahaan ilmeisesti omaa oksaani, mutta minusta olisi järkevää tehdä ruotsi venäjän kanssa valinnaiseksi yläasteella. Ajattelen lähinnä niitä heikompia, joilla todella on hankaluuksia kielen kanssa. Olisi tärkeää osata edes yksi vieras kieli hyvin kuin monta huonosti tai ei ollenkaan. Lukiossa ruotsin pitäisin edelleenkin pakollisena, sitä tarvitaan kuitenkin sen verran paljon työelämässä. Pitäisi vain uskaltaa muuttaa systeemeitä nopeampaa tahtia. Tilannehan työmarkkinoillakin on nykyään ihan erilainen kuin vaikkapa aloittaessani opettajanurani.

Kalliiksi tulevat muutokset, sanoo joku. Tietysti se maksaa, mutta maksaa sekin, että kaikille opetetaan yläasteella kaikkea, ja opit ovat valuneet oppilaan niskasta kuin vesi hanhen selästä. Moni joutuu kuitenkin ottamaan ruotsin opin aikuisena muualta, kun ei ymmärtänyt sitä koulussa lukea.

2 kommenttia:

Villasukka kirjoitti...

Pitkää kieltä ei ole pakko kirjoittaa, jos kirjoittaa pitkän matikan.
Itse toivoisin ylppäreiden suorituspäiviin kierrätystä - on ärsyttävää olla aina se viimeinen (no, saame tietysti on myöhemmin).

Kirlah kirjoitti...

Niin tietysti, mutta kun pitkän saksan lukijat ovat juuri niitä, jotka haluavat kirjoittaa sekä saksan että englannin pitkänä. Moni lähtee opiskelemaan juuri kieliammatteihin, ei silloin jaksa matikkaan paneutua.Ja koska tietysti haluaisi kaikista kielistä hyvän arvosanan,että pääsisi haluamaansa oppilaitokseen, haluaisi suorittaa mahdollisimman monta kurssiakin.