Tänään tuli kouluumme saksalainen vaihto-oppilas, joka viipyy aina helmikuulle saakka. Hänet on sijoitettu toiselle vuosikurssille ja näin alkajaisiksi hän oli myös ruotsin tunnilla. Oppilaat sanoivat hänelle vuorotellen nimensä. Yritin opettaa samalla, miten hän kysyy ruotsiksi nimeä ja asuinpaikkaa. Kuinka ollakaan, sotkeennuin kielissä ja aloin pyytää häntä toistamaan perässäni saksaksi. Tyttö vain ihmetteli silmät pyöreinä, minkä takia minä nyt häntä hänen omalla äidinkielellään sanotan. Vihdoin älysin, että pitää vaihtaa kieltä.
En tiedä, missä säkissä jotkut ovat kasvaneet. Käytävällä oli kuulunut jonkun kommentti "sehän onkin ihan suomalaisen näköinen". En tiedä, minkä näköiseksi tämä puhuja on saksalaisia ja yleensä ulkomaalaisia kuvitellut.
Ensi viikolla meille tulee myös italialainen tyttö puoleksi vuodeksi. Ihan mukavaa vaihtelua, sillä paikkakunnalla ei ole muita ulkomaalaisia. Koulussammekaan ei ole näin ollen ongelmaa, mitä kieltä puhua, mikä suuremmilla paikkakunnilla tuottaa haasteita opettajille.
Tuo kissan kuva oli pakko laittaa, kun löysin blogin, jossa oli kissahaasteita. Mutta koska olen myöhästynyt lähdöstä, julkaisen tämän nyt vain ottamatta osaa haasteeseen.
2 kommenttia:
Minulle kävi muutaman kerran työaikanani niin, että aloitin tunnin reippaasti väärällä kielellä. (en/ve)
Ja joskus huomasin kirjoittavani tauluun väärillä aakkosilla. :)
Heippa!
huomasin vasta äsken kommenttisi omassa blogissani (Vieraita kieliä verkossa), jossa kirjoitit moodlesta. Tottahan toki kokemusten vaihto kiinnostaa, palaillaan asiaan! :)
Lähetä kommentti