perjantai 10. elokuuta 2007

Fenix-linnun tavoin...


Tässä eräänä päivänä oli yöllä tullut valtava ukonilma, enkä minä itse herännyt siihen ollenkaan. Oli kuulunut vain valtava pamaus, kuin koko maailma olisi kaatunut. Aamulla sain tietää, että perheemme ja koko kylän kaikki muut ihmiset olivat heränneet säikähtäneinä. Salama oli iskenyt meidän tonttimme reunalla kasvavaan koivuun. Ylhäältä alas asti on halkeama, kuoret lentäneet ympäriinsä. Nyt puu on alkanut kellastua ja kuolla.
En yleensäkään heräile öisin, vaikka talo kaatuisi tai palaisi ympäriltä. Minulla onkin pienoinen pelko, että eräänä aamuna saatan herätä tuhkan keskeltä tuhkaa päältäni pyyhiskellen ja huomata kotini hävinneen jäljettömiin.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tervetuloa blogimaailmaan! Itsekin olen kielten ope, mutta bloggaan enimmäkseen käsitöistä ja siinä sivussa koulun elämästä.

Liisa kirjoitti...

Enpä usko, että noin käy.:) On sinulla hyvät unenlahjat. Täältähän löytyy lisää kieltenopeja!